Sirmakka
UUTISET      HORNAKKA

 
LOUNAS
  RAVIT  
        pe 6.8.     
      pe 20.8.     
totoTV su 19.9.
 
62. valta-
kunnalliset
KOTISEUTU-
PÄIVÄT
Joensuun
seudulla
5.-8.8.2010
 
 

TUNNETUSTI
PARASTA
PALVELUA
Suomen
Tiepalvelu-
miesliitto ry
Pohjois-Karjalan
tiepalvelupiiri
24h LIIKENTEEN-
OHJ.PÄIVYSTYS
040 547 5571
 
 
 

KANSAKUNNAN VAIETUT TOTUUDET

Tässä Hornakka-osassa kerrotaan kroonisista valtakunnallisista epäkohdista, virkavallan väärinkäytöstä, oikeusmurhia teollisesti tuottavasta lahtauslaitoksesta sekä kostoon ja valehteluun nojaavasta epätodellisuudesta. Aiheina ovat myös henkinen kansanmurha ja vallankäyttäjien järkyttävä petollisuus. Koko sisältö perustuuu totuuteen. Sinä ja koko virkaelättien kiusaama kansa on ollut aivan liian lepsu salliessaan lisääntyvän nöyryytyksen byrokratian nimissä. Virkaelätit ovat käyttäneet meitä hyväkseen, eikä tilanne ole enää hallittavissa. Uutiset avautuvat UUTISET- linkistä vasemmassa yläkulmassa.

Hornakan sisältö on pahasti vajaa ja epäjärjestyksessä. Tilannetta korjataan lähes päivittäin. 250710

Kestovalhe jaetaan suomalaisille aina kuukauden viimeisenä tiistaina

Kesäkuun työttömyysaste 8,8 % ... ei vaan 17 %!

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kesäkuussa työllisyys ja työttömyys olivat lähellä vuoden takaista tasoa. Työllisiä oli 8 000 vähemmän kuin edellisvuoden kesäkuussa. Työttömyysaste pieneni 0,2 prosenttiyksikköä 8,8 prosenttiin.

Työllisiä oli vuoden 2010 kesäkuussa 2 557 000, mikä oli 8 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 28 000 enemmän ja naisia 37 000 vähemmän kuin kesäkuussa 2009. Työllisten määrä väheni eniten Lounais-Suomen aluehallintoviraston (AVI) alueella.

Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli kesäkuussa 70,9 prosenttia, mikä oli 0,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 67,7 prosenttia. Miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden kesäkuusta 1,2 prosenttiyksikköä 73,1 prosenttiin ja naisten työllisyysaste laski 2,1 prosenttiyksikköä 68,7 prosenttiin.

Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2010 kesäkuussa 248 000, mikä oli 8 000 vähemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Työttömien miesten määrä väheni 25 000:lla ja työttömien naisten määrä lisääntyi 18 000:lla.

Työttömyysaste oli kesäkuussa 8,8 prosenttia, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen trendi oli kesäkuussa 8,2 prosenttia. Miesten työttömyysaste väheni 1,8 prosenttiyksikköä 8,4 prosenttiin ja naisten työttömyysaste kasvoi 1,4 prosenttiyksikköä 9,3 prosenttiin.15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli kesäkuussa 21,6 prosenttia, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Nuorten työttömyysasteen trendi oli 21,1 prosenttia. Työttömyysaste oli pienin Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella, 8,2 prosenttia, ja suurin Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella, 10,9 prosenttia.

Työvoimaan kuulumattomien 15–74-vuotiaiden määrä kasvoi 35 000:lla.
 
Edellä oleva on suoraa lainausta Tilastokeskuksen´kesäkuun "työvoimatutkimuksesta". Sillä ei ole mitään yhteistä totuuden kanssa.
 
Tässä työ- ja elinkeinoministeriön hieman uskottavammat luvut:
 
Kesäkuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kaikkiaan 513 400 työnhakijaa, mikä on 13 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työnhakijoista oli työssä olevia 117 300, joista 75 000 oli yleisillä työmarkkinoilla ja 42 300 sijoitettuna työ- ja elinkeinohallinnon tukitoimenpitein. Työvoimaan kuulumattomia työnhakijoita oli 68 400. Työttömyyseläkkeen saajia oli 48 500, mikä on 1 000 vähemmän kuin vuosi sitten.
 
Kun luvusta 513 400 vähennetään yleisillä työmarkkinoilla työssä olleet 75 000 ihmistä, kesäkuun työttömien määräksi saadaan yksinkertaisella vähennyslaskulla 438.400 eikä suinkaan Tilastokeskuksen valhetta 248 000, koska tästä luvusta puuttuvat kaikki leikisti työllistetyt, koulutettavina olijat ym. Tilastokeskus pitää työllistettynä henkilöä, joka on tehnyt YHDENKIN TUNNIN työtä "tutkimuskuukauden aikana".

Työttömiä toukokuussa 426.200 - virallinen valehtelu 293.000

Suomessa oli toukokuun lopussa 426.200 työtöntä. "Virallinen" työttömien määrä oli Tilastokeskuksen ilmoittama määrä 293.000. Mitä vallan väärinkäyttäjät voittavat valehtelemalla sekä itselleen että kansalle? Miksi media julistaa Tilastokeskuksen paskaa, vaikka  todellisuus on helposti laskettavissa työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta? Vahtikoiria ei enää ole, kun julkinen sanakin myötäilee virkaelättejä. 220610

 

TOHMAJÄRVI / KUOPIO Itä-Suomen hovioikeuden mukaan kuljettajan menettely oli puolustettavaa hänen paetessaan takaa-ajajaansa viime v uoden pääsiäisenä Tohmajärvellä 80:n alueella 116 km/h. Uhaksi kokemaansa takaa-ajajaa paennut nainen soitti tilanteesta jopa hätäkeskukseen. Ilmeni, että takaa-ajaja oli Liikkuvan poliisin silloinen ylikomisario RAIMO HARJUNEN. Hän oli lähtenyt naisseurueen perään ja yrittänyt pysäyttää sen kaukovaloja vilkuttamalla ja poliisin "tikkarilla".  Harjunen oli sairaslomalla verkkariasussa ja kainalosauvoin varustettuna. Hänen siviiliautossaan ei ollut hölytysajoneuvon pakollisia valo- ja äänimerkkilaitteita, mutta silti hän ajoi samaa ylinopeutta kuin takaa-ajettukin. Johtavien joensuulaisten juristien mielestä poliisilaki ja asetukset eivät oikeuta siviilissä vapaa-aikanaan olevaa poliisia puuttumaan pieniin ylinopeuksiin, joista ei aiheudu vaaraa. HO:n mukaan naisen käyttäytyminen oli puolustettavaa. HO alensi Joensuun KO:n tuomiota alle puoleen, 35 päiväsakosta kuuteentoista päiväsakkoon eli 210:stä eurosta 96 euroon.

Harjunen ajoi omalla autollaan ilman hälytysajoneuvon ääni- ja valolaitteita. Hän oli pukeutunut verrytteluasuun ja varusteina olivat kainalosauvat. Harjunen teki rikosilmoituksen omissa nimissään. Samoihin aikoihin hieman myöhemmin hän teki rikosilmoituksen toisen henkilön nimissä ilman tämän pyyntöä tai lupaa, vain ylimalkaisen kertomuksen perusteella. Tästä aiheutuivat huomattavat kustannukset täysin syyttömälle osapuolelle "vakiintuneen oikeuskäytännön" perusteella. Suomen "oikeuslaitos" ei edes halua päästä irti oikeusmurha-automatiikastaan. Samassa jutussa syyttäjä sai sormilleen sekä KO:lta, HO:lta että apulaisvaltakunnansyyttäjältä, mutta käytännössä ne eivät johda mihinkään. Virkaelättien palkanmaksajat ovat itse syyllisiä olotilaan sallittuaan elättien remuamisen vuosikymmenestä toiseen täysinn estoitta.

Rajavartijoiden keskuudessa kerrotaan myös tapauksesta, jossa ylikomisarion ja muutaman rajanylittäjän välille alkoi syntyä riitaa, joka estettiin rajamiesten väliintulolla. 250610

Syyttäjän tehtävänä on lain mukaan huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun edellyttämällä tavalla. Syyttäjä suorittaa syyteharkinnan poliisin suorittaman esitutkinnan nojalla ja ajaa syytettä oikeudenkäynnissä. Syyttäjällä on velvollisuuksia myös asian esitutkintavaiheessa. Syyttäjän tulee osaltaan oma-aloitteisesti valvoa, että asia tulee esitutkinnassa riittävän kattavasti selvitetyksi. Syyttäjän on virkatehtävissään noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.

Epäiltykin  voidaan vähäisessä asiassa kuulustella puhelimitse, mutta edellyttäen että hän ei kiistä rikosilmoitusta. Yleensä puhelinkuulustelut liittyvät juttuhin, joista jo lähtökohtaisesti tiedetään, että ne eivät johda mihinkään. Vain Pohjois-Karjalassa noudatetaan omia, paikallisia vallan väärinkäyttötapoja.

 

 Ei hajuakaan mistään OIKEUSlaitoksesta

Suomalaiset on saatu uskomaan, että "oikeuslaitos" tietää kaikesta totuuden ja sieltä saa vain oikeutta. Uskomus on synkkää harhaa. Lahtauslaitos toimii sakeassa anarkiassa.

Kyvytön syyttäjä "tietää" pärstäkerrointaulukkonsa avulla, kumpaa osapuolta hän päättää syyttää nimikkeellä liikenteen vaarantaminen, vaikkei ollut tapahtumahetkellä mailla, halmeillakaan. Miksi tällaisia maanpäällisiä jumalia ei hyödynnetä tehokkaammin? Miksi haaskata "oikeuslaitoksen" aikaa ja resursseja, kun tarjolla on maanpäällisiä, erehtymättömiä jumalia? Siksi, että mielikuva "oikeusvaltiosta" säilyisi ja valtakunta pysyisi "oikeusvaltiona"myös kansainvälisessä vertailussa. Jos farmaseutille Rovaniemellä kerrotaan kuinka Joensuussa käräjöitiin "liikenteen vaarantamisesta", jossa ei tapahtunut mitään, farmaseutti korkeintaan vauraa. Kuinka hän voisi sen tietää! Jos sama kerrotaan Joensuussa surkealla syyttäjälle, hän tietää kaiken, erehtymättömästi kaiken, ja saa tietojensa käytöstä syyttömän teloittamiseksi palkkaakin enemmän kuin ymmärrys yltää hyväksymään!
   Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan osapuolet jätetään syyttämättä. Järkevä syyttäjä tajuaa itsekin, ettei voi tietää asiasta mitään. Tätä vakiokäytäntöä ei noudateta Joensuussa. Sen sijaan täällä noudatetaan toista vakiintunutta käytäntöä. Osapuoli jonka ei katsota voivan esiintyä asianomistajana, määrätään maksamaan valehtelevalle osapuolelle eikä suinkaan niin päin että valehtelija maksaisi täysin syyttömälle.
   Oikeusmurhateollisuus on toimintatapa. Jos joku saa todellakin oikeutta, voi olla tyytyväinen. On ehkä tapahtunut erehdys, sillä sellainen ei ole "oikeuslaitoksen" tarkoitus.
 
Pohjois-Karjalassa jokainen saa täysin estottomasti valehdella jopa valan nojalla. Vaikka tarinoiden sisältö muuttuu kerta kerralta, "oikeusistuin" ei puutu valehteleuun. Miksi puuttuisi, senhän pitäisi silloin jakaa oikeutta. Oikeusmurhatuotanto liukuhihnalta on paljon kivempaa.
  Puheena olevassa kesäteatterissa syytöntä osapuolta ei kuultu esitutkinnassa lainkaan. Silti rikospoliisi on saanut kuulemisesta aikaan kuulustelupöytäkirjan! Edes tähän seikkaan kukaan ei kiinnittänyt mitään huomiota!
 
Rikosylikonstaapeli soitti syyttömälle osapuolelle puoli vuotta tapahtuman jälkeen ja valitteli viivästystä. Kun syytön kuuli, mistä on kysymys, tämä kysyi:
   "Ovatko kaaharit esiintyneet ylimielisesti?"
    Ylikonstaapeli vastasi kieltävästi.
    "No siinä tapauksessa juttua on turha jatkaa, käräjöinti ja pikkusakko ei asennevammaisia kuljettajia hetkautu mihinkään. Ralli jatkuu, vastasi syytön. Alun alkaenkaan hän ei ollut tehnyt asiasta rikosilmoitusta vaan toimenpidetoivomuksen Liikkuvan poliisin virkaintoiselle ylikomisariolla RAIMO HARJUSELLE. Harjunen teki vapaamuotoisen sähkökirjeen perusteella rikosilmoituksen syyttömän nimissä, ilman pyyntöä tai valtuutusta. Oikeusoppineiden mukaan Harjusen menettely oli vähintäänkin kyseenalaista.
    Ja niin oli "kuulustelijankin". Rikosylikonstaapeli väittää raposrtissaan, että "X:lle on nluettu hänen tekemä toimenpidepyyntö, joka on tehty 08.12.2008. Ylikonstaapeli väittää edelleen syyttömän sanoneen, että hän uudistaa toimenpidepyynnön. "Ympyrässä mopeus oli vielä mielestäni alakanttiin."
 
Törkeää valehtelua. Esinnäkin syytön ei ollut esittänyt rikospoliisille minkäänlaista toimenpidepyyntöä. Harjunen sen sijaan tiesi, että olin aiemminkin kertonut hänelle törkeimmistä liikenteen vaarantajista. Koskaan Harjunen ei tehnyt niistä rikosasioita. Rikosilmoitukset tehdään tavallisesti henkilökohtaisesti ilman välikäsiä, eikä niitä kukaan täysipäinen tee Liikkuvan poliisin ylikomisariolle.
 
Törkeää valehtelua tämä on myös rikosylikonstaapelin taholta. Syyttömälle EI LUETTU EIKÄ SYYTÖN UUDISTANUT TOIMENPIDEPYYNTÖÄ. Hän ei myöskään sanonut ajonopeudestaan mitään ja jos olisi sanonut, ei ainakaan niin kuin ylikonstaapeli valehteli. Syytön nimittäin seisoi paikallaan. Syyttömän keskustelun kuuli vieressä istunut todistaja. Ylikonstaapelilla ei ollut todistajaa, ei ainakaan mainintaa valehtelupaperissa. Saattaa olla että "todistaja" löytyy myöhemmin ...
 
Syytöntä osapuolta ei kuultu missään vaiheessa. Joensuun kellariteatterin jälkeen osallisia juoksutetiin vielä Kuopionkin kesäteatterissa, jossa ei tapahtunut muuta uutta kuin uusia versioita valehtelevan kaahariparin tarinoissa. Tyhjässä ympyrässä oli ensin ihan tyhjää, sitten siinä oli kaksi autoa ja HO:ssa autoja oli jo neljä. Oli liukas talvikeli, vaikka syyttömän osapuolen ottamissa kuvissa asfaltti on kuiva ja sula. Kunpa vain syytön ei koskaan joutuisi ottamaan riskiä ja syömällä valehtelijan keittämää velliä.
 
Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa ja Itä-Suomen hovioikeudessa saa valehdella niin paljon kuin pokka pitää. Eikä pelkästään valehdella, vaan myös sepittää asiaan kuulumattomia tarinoita. Karjalaisen "toimitusetiikka" palvelee syyttäjien tarpeita, vaikka aviisin "uutiset" menevät moniin lukijoihin ihan täydestä. 

 

 
 
 
 
 
 
 
 
Suomessa löytyy myös ammattitaitoisia syyttäjiä. Yksi heistä näyttää olevan Antti Virtanen Lounais-Suomessa. Ilta-Sanomien kuva on esimerkki uutiskuvasta, jollaiset Joensuun hätäkeskus panttaa vastoin sisäasiainministeriön ohjeistusta ja perustuslakia rikkoen. Mustakeltaisen tekstilaatikon viesti on jo aiemmin julkaistu Karjalaisessa, syyttäjän hovitoimittajan aviisissa.
 
yyttäjä sai odotetusti kynsilleen myös hovioikeudelta
 
KUOPIO  Kihlakunnansyyttäjä JAAKKO KOPONEN sai odotetusti kynsilleen Itä-Suomen hovioiokeudeta puolentoista vuoden takaisessa kilpa-ajokaahailussa Joensuun Voimatiellä. Toinenkin yritys päätoimittaja MARKKU ROUHIAISTA vastaan meni kiville, kun HO pysytti Joensuun KO:n ratkaisun voimassa. Ratkaisusta valitti Koponen saatuaan kynsilleen jo silloin, sekä Rouhiainen, joka pitää eräitä korvauksia oikeusmurhana niin kuin ne loogisesti ja ilman juristerian kikkailuja ovatkin.
 
MARKKU LIIKAMAA, Koposen hovitoimittaja Karjalaisessa kertoi näyttävästi, kun HO muutama viikko sitten päätti, että Rouhiainen ei voi olla asianosainen. Tästä Karjalaisen supertietäjät VILJO KÄRKKÄINEN ja SEPPO PESONEN saivat lisää löylyä supertason tietämättömyydelleen.
Valtakunnansyyttäjällä ja Koposen esimiehellä Mikkelissä on nyt ongelma: Miten saada aikaan päätös Koposen moukkamaisuudesta tehtyynkanteluun, kun päätös ei voi käytännössä olla virkamiehen kannalta kielteinen. Ongelmalliset odottivat HO:n ratkaisua, joka kuitenkin vahvisti sen, että Koposen lausuma herjaperustui pahansuopaiseen mielikuvitukseen.
 
Kokonaisuuden kannalta juttu ratkaistiin vain yhdeltä nurkaltaan. Kaaharit jätettiin tuomitsematta. Ylikomisario RAIMO HARJUSEN ihmetystä herättävä menettely jäi tutkimatta. Harjunenhan teki rikosilmoituksen Rouhiaisen nimissä ja vapaamuotoiseen kertomukseen viitaten. Harjusen toilailu aiheutti Rouhiaiselle runsaasti turhia kustannuksia. Vahingon aiheuttaja ei ole korvausvastuussa suomalaisessa "oikeuskäytännössä".
 
Tutkimatta jäi edelleen myös se, että rikospoliisi on keksinyt ihan omasta päästään lauseen tai pari Rouhiaisen sanomana. Varatuomari JUKKA KETOSEN mukaan "rikospoliisi on kuullut Rouhiaista, joka toistaa vaatimuksensa". Todellisuudessa poliisi ei lainkaan kuullut Rouhiaista esitutkinnassa. Puhelimessa parin minuutin keskustelun aikana Rouhiainen totesi, ettei juttua kannata jatkaa, koska pienet sakot eivät asennevammaisia paranna. Paljon tehokkaampi vaikutus olisi ollut kaahareiden puhuttelulla poliisin taholta. Oikeustieteen tohtorin MATTI TOLVASEN mukaan kysymys on selkeästi virkavirheestä.
 
Tutkimatta jäi myös syyttäjän vastuu tekemisistään. Ilmeisesti syyttäjä saa valita syytettynsä vaikkapa arpanoppaa heittämällä, päivänkakkaran terälehdillä tai pitkällä tikulla.
 
Varsinaiset tieliikennelain rikkojat jätettiin tuomitsematta "oikeuskäytäntöön" viitaten. Tämä osoittaa, että oiekusmurha on Suomessa oikeuskäytäntö. Patologinen valehteleminen on sallittua niin esitutkinnassa kuin todistajanakin. Tästä ottakoon asennevammainen nuoriso uskoa itselleen! Kenelle muistokynttilät seuraavan kerran sytytetään maantien varteen?
 
Harhaanjohtavasti "oikeudenkäynniksi" kutsuttu prosessi perustuu puhtaasti juristeriaan. Oikeuden saaminen on sattumanvaraista ja asianomistajan uutteruutta vaativaa. Tälläkin kertaa pööasiaksi muodostui sen selvittäminen, kuka voi olla asianomistaja. Sitten vedetään hatusta vastaus ja se, joka ei voi olla, pannaan viattomanakin maksumieheksi. Se ei ole ainakaan oikeutta. Asianosaisia olivat todellisuudessa rikosilmoituksen toisen nimissä tehnyt Harjunen ja kaaharityttö.  Onko olemassa epäluotettavampaa  kuin poliisi? Tässä revohkassa vastaus on yksiselitteinen. Ei ole. Asia pitää vielä vahvistuttaa Kärkkäisellä ja Pesosella, ennen kuin se saa lainvoiman.
 
 


 
Pakettiauto oli sinisen auton kohdalla lähes kokonaan etuajo-oikeutetulla alueella, kun kuljettaja säpsähti kuvassa ylhäältä lähestyviä, kilpaa ajaneita autoja Expertin tonttiliittymän kohdalla. Pakettiauto pysähtyi, koska kilpa-ajajat olisivat muuten mitä ilmeisimmin törmänneet pakettiautoon. Tässä ympyrässä kaaharit näkivät ensin kaksi muutakin autoa ja viime viikolla niitä oli jo neljä.

M

Kaahareiden tarinat muuttuivat jälleen, ja muistikin pätki kuin

pääministerilläM 

M

SYYTTÄJÄN JA KÄRÄJÄOIKEUDEN TOIMINTA LOIVAT UUTTA USKALLUSTA PATOLOGISEEN VALEHTELEMISEEN MYÖS HOVIOIKEUDESSA

KUOPIO  Karjalaisen rikos- ja kihlakunnansyyttäjä JAAKKO KOPOSEN hovitoimittaja MARKKU LIIKAMAA jätti uutisoinnissaan väliin perjantaina pidetyn Itä-Suomen hovioikeuden istunnon, maineikkaan kiertoliittymäkaahailun käsittelyn. Viikkoa aikaisemmin Liikamaa uutisoi näyttävästi värittäen päätoimittaja MARKKU ROUHIAISEN hävinneen jonkun oikeudellisen vaiheen. Kyse oli tuolloin vain siitä, ketkä voivat olla asianomistajia vai voivatko ketkään.    Perjantaina 21. toukokuuta Koponen käyttäytyi jo huomattavan säyseästi verrattuna nelkä kuukautta aikaisemmin istuttuun käräjöintiin. 

     Kaahareiden kertomukset muuttuivat jälleen, vaikka heillä oli kuukausia aikaa opetella tarinansa ulkoa. Alueen liikenne oli nyt muuttunut ruuhkaiseksi, vaikka siellä ei ollut mitään muuta liikennettä. Ajopinta oli luminen ja liukas, vaikka valokuvissa se näkyy kuivana asfalttina. Kiertoliittymässä oli tammikuun tarinan mukaan kaksi muutakin autoa, nyt niitä oli jo neljä. Likkenne oli kaiken kaikkiaan ruuhkainen - kaahareiden mukaan - vaikka se oli todellisuudessa täysin olematonta. Kaahari pysähtyi ennen kiertoliittymään tuloaan, tai ei sittenkään, hän vain hiljensi, "todistajasta" riiipuen. Todistaja oli muuttunut kovin huonomuistiseksi tammikuun jälkeen. Hänessä on selvää pääministeriainesta.

 

SYYTTÄJÄ KOPONEN

ALKOI VIHDOIN HAHMOTTAA

 

Kihlakunnansyyttäjä Koponen alkoi vihdoin hahmottaa totuutta. Hänn kysyi Rouhiaiselta, miksi tämä ei lähtenyt liikkeelle, kun oli etuajo-oikeutetulla alueella.

   Vastausta tähän on tolkutettu viime marraskuusta lähtien, mutta vasta nyt Koponen ehkä alkoi oivaltaa faktaa. Rouhiainen luopui etuajo-oikeudestaan välttääkseen kaahareiden päälletulon. Rouhiaisen vastakysymykseen, painaako Koponen samassa tilanteessa kaasua, ei tullut selkeää vastausta.


    Edelleen kaahareiden mukaan Rouhiainen melkein törmäsi hänen autoonsa. Todellisuudessa väistämään jäänyt ja paikallaan seisova auto ei liene törmännyt mihinkään ennen tätä satutuntia. Asia pitää tarkistaa liikenteen ammattilaisilta VILJO KÄRKKÄISELTÄ ja SEPPO PESOSELTA.
    Myös Voimatien kulmauksessa oleva männikkö on kaaharin mielestä niin sankka ja tiivis, ettei sen läpi voi nähdä. Itse kukin voi käydä asian tarkistamassa ottaen huomioon, että koivuvesakko oli tapahtuma-aikaan lehdetön.
    HO antaa kansliapäätöksen myöhemmin.
    Periaatteessa tuntuu käsittämättömältä, etteivät kaaharit voi myöntää tekoaan vaan takovat päätä seinään kuin survoisivat käärmettä pyssyyn.
   - Itse teen pikkuvirheitä päivittäin kuten Kärkkäinen ja Pesonenkin, Rouhiainen sanoo. - Tärkeintä on todeta ne, koska muuten niistä tulee tapa. Mitä ei myönnä, sitä ei voi korjata.
   - Kihlakunnansyyttäjä Koponen kysyi, miksi en lähtenyt ajamaan, koska olin etuajo-oikeutetulla alueella. Vastasin vastakysymyksellä. Painaako  Koponen kaasua vai jarrua päätiellä, kun kolmion takaa tulee kaahari eteen. Ilmeisesti kaasua, koska Koponen on aina oikeassa.
   Syyttäjä Koponen on alun alkaen toiminut kuin kaahareiden puolustusasianajajana. Hän ei kuitenkaan ollut kuljettajan eikä kartturina kumpaisessakaan kaahariautossa. Niin ollen vastaajan valinta on tapahtunut puhtaasti pärstäkertoimen perusteella ilman yritystäkään etsiä totuutta ja oikeudenmukaisuutta.
    Olipa HO:n ratkaisu mikä tahansa, absoluuttista totuutta se ei muuta. Rouhiaisen ollessa jo kokonaan väistämisviivan sisäpuolella kaaharit kiitivät kohti 35 metrin päässä noin 60 km/h. Alueella on 40 km:n rajoitus. Tapahtumasarja on kaikenn kaikkiaan omituinen. Liikkuvan poliisin eläköitynyt ylikomisario RAIMO HARJUNEN teki puolen vuoden viiveellä kuulopuheen perusteella rikosilmoituksen toisen henkilön nimissä. Esitutkinnassa Rouhiaista ei lainkaan kuultu, vaikka asiapapereista käy ilmi, että kuuleminen päättyi viisi minuuttia sen alkamista aikaisemmin.
 
SYYTTÄJÄN LAPSELLISUUS JOHTI YLILYÖNTIIN

Koposen naiiville toiminnalle KO:ssa on varsin luonnollinen selitys. "Puolueeton virkamies" provosoitui eikä kyennyt pidättäytymään virkavaltansa väärinkäytöllä. Hovitoimittaja Liikamaa tuli luonnollisesti avuksi.

   Kun Rouhiainen sai haasteen vasta marraskuun puolivälin jälkeen ja ilman esitutkintaa, hän teki kaahareista rikosilmoituksen vain siksi, että pääsisi itsekin lain edellyttämään esitutkintaan. Rouhiainen aloitti ilmoituksensa: "Koska syyttäjä Koponen ei näytä erottavan vastaajia ja asianomistajia toisistaan ..."

   Heikko itsetunto johti syyttäjän sitten yksiselitteisesti tuomittavaan toimintaan.

   Edesmenneen syyttäjän PAAVO RIIPAN virkakaudella koettiin samantapaisia naiiviuksia. Rouhiainen ajoi silloin mm. ambulansseja. Hälytysajossa kerran Rouhiainen kääntyi Karsikossa Pohjolankadulle, joka siihen aikaan oli soratie. Vasemmalta tuli farmariauto, joka kolautti ambulanssin kylkeen B-pilarin tyveen. Jarrutusjälkeä oli 17 metriä viidenkympin alueella ja vasemmat pyörät farkulla olivat 20 senttiä keskilinjan vasemmalla puolella. Rouhiainen vei palovammapotilaan keskussairaalaan ja palasi törmäyspaikalle. Farkun kuljettaja ei tietenkään myöntänyt mitään. Riippa vaati Rouhiaisen päätä pölkylle, koska tämä ei ollut kiertänyt risteyksen keskipistettä! KO oli tietenkin eri mieltä ja törmääjänvalituksen jälkeen samaa mieltä oli myös HO. Myöhemmin Riippa ilmoitti "katsovansa jokaista syyttämäänsä henkilöä silmiin, kun he tulevat kadulla vastaan". Kului vain pari viikkoa, kun Riippa ja Rouhiainen lähestyivät jalkaisin toisiaan Rantakadulla. Tunnistettuaan Rouhiaisen Riippa kiiruhti kadun yli joenpuoleiselle jalkakäytävälle ja palasi takaisin Rouhiaisen mentyä. Sitten Riipan vuosien Joensuuhun valikoituikin pitkäksi ajaksi kyvykkäitä syyttäjiä.

M

VALEHTELE AIVAN VAPAASTI
JOENSUUN KÄRÄJÄOIKEUDESSA,
SAATAT PÄÄSTÄ PÄLKÄHÄSTÄ
AINAKIN VÄHÄKSI AIKAA! 

Professori Matti Tolvanen:

Syytetyksi perusteitta leimatun kuulematta jättäminen virkavirhe

JOENSUU Rikosoikeuden professori MATTI TOLVANEN pitää selvänä virkavirheenä sitä, että jotakin henkilöä syytetään jostakin, eikä häntä ole lainkaan kuultu esitutkinnassa. Tolvasen mukaan näyttö ei riitä syyttämään tapauksessa joulukuussa 2008, kun kahden kaaharin kilpa-ajoa joutui etuajo-oikeutetussa liittymässä jo ollut kuljettaja väistämään. Kaaharit väittivät olleensa jo risteyksessä, ollessaan vasta lähestymässä 35 metrin päässä. Paikalla on 40 km/h aluerajoitus, mutta kaahareiden vauhti oli noin 60 km/h. Tämän he tulkitsivat pysähtymiseksi. He näkivät risteyksessä kaksi muutakin autoa väistäjän lisäksi, vaikka 50 metrin säteellä ei ollut edes pysäköityjä autoja.

Tolvanen pitää vähintäänkin ihmeellisenä sitä, että Liikkuvan poliisin ylikomisario RAIMO HARJUNEN teki tapauksesta rikosilmoituksen väistäneen kuljettajan nimissä ja vastoin tämän tahtoa, edes ilmoittamatta sekoilustaan. Väistänyt kuljettaja oli kertonut tapauksesta Harjuselle epävirallisesti 7.12.2008, kuten joitakin kertoja aikaisemminkin. Tolvasen mukaan koko prosessilta puuttuu pohja. Asiaaa on ryhdytty selvittämään vasta pitkän ajan (puolen vuoden) kuluttua tapahtumasta,  todistajat ovat epäluotettavia (toisen kyydissä).  väistäneen kuljettajan puolelta on vastanäyttöä (kyydissä olleen kertoma) ja koko asia on lähtenyt liikkeelle hyvin omituisesti, keskustelun perusteella.

Nyttemmin Harjunen on eläköitynyt Tohmajärvelle ja ehtinyt kerätä siellä useita vihamiehiä, kerrotaan luotettavista poliisilähteistä.

- Tällaisessa tilanteessa ei yleensä tuomita kumpaakaan, vaikka väistäjän tueksi esitetyt seikat ovat painavia. Harjusen menettely on todella omituista, tekee rikosjutun keskustelun perusteella tilanteessa, jossa ssinäkään et sitä halua. Kun juttu on edennyt syytteeseen ilman väistäneen kuljettajan kuulemista esitutkinnassa syylliseksi epäiltynä, kyseessä on jo virkavirhe. Ketään ei voida panna syytteeseen kuulematta häntä ensin asiasta esitutkinnassa syylliseksi epäiltynä, professori Tolvanen sanoo.

Professori Tolvanen sanoo, että väistäneen kuljettajan ei kuulu maksaa vastapuolen maksettaviksi kuuluvia korvauksia. Prosessissa vatvotaan asiaa, jota ei ole olemassa. Kaupunkikeskustoista on helppo kerätä parissa tunnissa 50 vastaavaa etuajo-oikeuden riistoa. Logiikan mukaan ne on kaikki ilmoitettava poliisille jonkun kolmannen henkilön nimissä.

Hän ei ota kantaa kihlakunnansyyttäjä JAAKKO KOPOSEN epäasiallisesta käyttäytymisestä, koska Koponen on Tolvasen entinen alainen ja väistänyt kuljettaja on kannellut käyttäytymisestä ylemmille tahoille. Väistäjä tietää, etä syyttäjä tulee "virallisesti" voittamaan kantelun, sillä Suomessa kansalaisten kantelutiet ovat silkkaa teatteria. Karjalaisen julkaistua syyttäjän esittämästä loukkauksesta kertoneen jutun väistänyt kuljettaja sai toistakymmentä yhteydenottoa. Kaikki koskivat Koposen menettelytapoja syyttäjänä 2000-luvun ensimmäisellä vuoskikymmenellä. 160510

Maanviljelijä Tuomo Halmemies ei enää usko asuvansa oikeusvaltiossa. Keskustelu ohjelman jälkeen YLE Areenassa kuvastaa kansan tuntoja.

Inho kasvaa syyttäjien mielivaltaa kohtaan

SAMASSA LIKASANGOSSA ON "OIKEUSLAITOSKIN"

HANKASALMI Perusteltu inho ja syyttäjiä kohtaan tunnettu viha kasvavat nopeasti. MOT-ohjelma toi äskettäin esiin oikeusmurharevohkan Hankasalmelta. Sitä ennen on Pohjois-Karjalassa ollut esillä syyttäjän mielivaltainen ja täysin perusteeton asenne patologisten valehtelijoiden puolustajana.

Maanviljelijä TUOMO HALMEMIES tuomittiin 60 euron sakkoon 12 vuotta sitten naapuriin muuttaneen lahkolaisperheen isännän pahoinpitelystä autolla. Tekoa ei voitu todistaa millään tavalla ja "uhrin" kertomukset vaihtelivat pahoin. Aluksi oli vammautunut hänenn vasen jalkansa, myöhemmin vasen muuttui oikeaksi. Yksikään erikoilääkäri ei havainnut minkäänlaisia jälkiä naapurin isännän jalassa. Vuosikymmenen aikana Halmemihen naapuri on tuomittu toistakymmentä kertaa Halmemiestä kohtaan tekemistään laittomuuksista.

Halmemiehellä on ravihevosia, joilla Halmemies ajeli omalla tilustiellään. Tämä toiminta oli uusien naapurien mielestä heti lopetettava.  "Jeesus on sanonut: Vapauteen minä teidät vapautan, en kenenkään orjaksi", selvitti naapurinrouva MOTin toimittajalle.

Kaksi kotirauhanrikkomista, kaksi lähestymiskieltoa, pahoinpitely, pari kunnianloukkausta, vaaran aiheuttaminen, liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Siinä naapureiden tuomiosaldo.

Halmemiehen terveys, suuri osa omaisuudesta ja usko "oikeusvaltioon" on mennyt. Kihlakunnansyyttäjä osoitti samantasoista erehtymättömyyttä kuin vakuutuslääkärit tai Kelan puoskarit. Jalatonkin vakuutettu saattaa saada täysin työkykyisen paperit ravivalmentajaksi.

Halmemiehen naapurin rouva tunnusti MOTissa, että heidän perättömätv rikosilmoitukset ovat kostoa. Syyttäjä vaati Halmemiestä luopumaan tekemistään rikosilmoituksista, jonka jälkeen syyttäjä luopuisi perättömien, Halmemiestä koskevien ilmiantojen syyttämisestä.

Ohjelman toimittaja MARTTI BACKMAN kirjoittaa jakson saatesanoissa:

"Sen tiedämme, että Suomen tuomioistuinlaitos on vajonnut mutasarjaan oikeusjuttujen kestolla mitattuna. Siitä Suomi on saanut jo kymmeniä tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta, eikä loppua ole näkyvissä. Halmemiehen tapaus panee epäilemään, että Suomen oikeusistuimet tuottavat myös sisällöllisesti kelvottomia ratkaisuja."

Tuomioistuimet käyttävät kovinta mahdollista yhteiskunnallista valtaa. Ne voivat viedä ihmiseltä vapauden, omaisuuden ja kunnian. Välillisesti myös terveyden. Silti tuomioistuimen ja syyttäjien vallankäyttöä valvotaan surkeasti. Edes media ei ole altis kyseenalaistamaan näiden vallankäyttöä. Syyttäjä käyttää usein bvielä suurempaa valtaa kuin oikeuden puheenjohtaja mykkine lautamiehineen, varsinkin jos istumaan sattuu uransa alussa oleva puheenjohtaja. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä syyttäjän rangaistusvaatimuksesta ja syytteestä menee sellaisenaan läpi. Tämä edellyttää syyttäjiltä niin korkeaa ammattiatitoa, että Suomesta sellaista ei helposti löydy.

Tässä "oikeusvaltiossa" ei aina noudateta edes ikivanhaan oikeusohjetta, jonka mukaan epäselvissä tapauksissa on tuomittava syytetyn eduksi. Meillä syyttäjät voivat olla samanlaisia kostajia kuin Hankasalmen Halmemiehen naapurit.

Täydellisen harhaluulon vallassa elävät ne, jotka kuvittelevat oikeuden jakavan oikeutta. Harvoin saattaa näinkin käydä, mutta useimmiten vain lahdataan ihmisiä ja erityisesti niitä jotka uskaltavat kritisoida lahtauslaitosta. Virkavallan väärinkäytöllä ja oikeudenmukaisuudella on saman verran yhtäläisyyksia kuin paskalla ja sisäfileellä tai patologisella valehtelulla ja absoluuttisella faktalla. Absoluuttinen fakta on ja pysyy, päättivätpä vallan väärinkäyttäjät mitä muuta tahansa. MARKKU ROUHIAINEN

 

Liikkuvan poliisin päällikkö, poliisineuvos Kari Rantala. Oikealla autenttinen kuva rattijuoppokaaharin ulosajosta.

Järjettömät nopeudet usein syynä turmiin

Poliisin tietoon on kevään aikana tullut runsaasti rajuja ylinopeuksia. Kovia nopeuksia on mitattu niin maanteillä kuin taajamissakin. Useissa tapauksissa suurin sallittu nopeus on ylitetty moninkertaisesti. Mm. Iissä 40 km/h rajoitusalueella poliisi mittasi henkilöäautolle 113 km/h nopeuden, Lahden moottoritiellä taas muun liikenteen seassa ajanut moottoripyöräilijä ajoi 218 km/h rajoituksen ollessa 120 km/h.

"Tällaiset nopeudet eivät ole mikään osoitus kuljettajan ajotaidosta, päinvastoin. Yleisillä teillä ja muun liikenteen joukossa ajettuna ne osoittavat törkeää piittaamattomuutta paitsi omasta myös muiden tiellä liikkujien hengestä ja terveydestä. Poliisin tehtävänä on valvoa, mutta toivoisin, että ihmiset tuntisivat oman vastuunsa. Täytyy muistaa, että vakavissa liikenneonnettomuuksissa lähes joka toisessa on takana sopimaton nopeus." sanoo Liikkuvan poliisin päällikkö, poliisineuvos Kari Rantala.

" Kuolemaan johtaneista ulosajoista valtaosa tapahtuu keväisin ja kesäisin eli silloin kun olosuhteet ovat muutoin hyvät, tiet ovat kuivia ja yöt valoisia.Ulosajo-onnettomuuksien syynä pääsääntöisesti aina on tilanteeseen sopimaton nopeus." jatkaa poliisineuvos Rantala.

Syyttäjän, KO:n ja HO:n signaali asennevammaisille:

Kaahailkaa vapaasti ja valehdelkaa, niin mikään rangaistus ei uhkaa

Farssi syyttäjän mielivallasta "oikeuslaitoksessa"

JOENSUU Alusta loppuun harvinainen oikeusprosessi käytiin äskettäin Joensuussa. Juristit kummastelevat prosessin kaikkia vaiheita alusta loppuun. Vastaajaksi haastettiin liikenteen ammattilainen, joka oli kertonut tapahtuman kulun tuttavalleen pooliisille. Ilman kyselyjä ja omin luvin poliisi siirsi kertomuksen rikostutkintaan. Vastaajaksi haastettu sai tietää poliisin hölmöilystä puolen vuoden viiveellä lyhyesti ja ohimennen, puhelimitse. Liikenteen ammattilainen ehdotti, että hämmentämistä on turha jatkaa. Se aiheuttaisi vain joutavanpäiväistä vaivaa ja kustannuksia. Tämä kirjattiin kuulemiseksi. Kului taas puoli vuotta, kun ammattilainen sai haasteen käräjille. Kihlakunnansyyttäjä oli laatinut syytteensä ainoastaan kaahareiden valehtelun perusteella. Oikeudenmukaisuuden tavoittelu on peittynyt juristerian, pykäläkikkailun alle. Syvälle.

Esitutkinta jätettiin siis puoliksi tekemättä. Vain kaaharipuolta kuultiin. Jo tämä on lähes ennen kuulumatonta. Viimeistään syyttäjän virkavelvollisuuksiin kuuluu varmistua, että esitutkinta on tehty tasapuolisesti ja lain mukaisesti. Tämä varmistus jäi kihlakunnansyyttäjä JAAKKO KOPOSELTA tekemättä. Liikenteen ammattilainen sai ensimmäisen puheenvuoronsa vasta käräjäsalissa. Laki siinä kuulemma toteutui, mutta ei oikeus! Syyte oli laadittu kuukausia aikaisemmin. Kuukautta aiemmin tuomittiin sairaslomalla olleen poliisin käryttämä nainen sakkoihin ylinopeudesta. Nyt ei riittänyt liikenneammattilaisen puhe eikä hänen todistajansa todistus. Syyttäjä veti loppuun asti nuorten nassikoiden peesissä.

Todellisuus kulki näin: Ammattilainen lähestyi hiljaisella nopeudella kiertoliittymää. Ollessaan kärkikolmion ja väistämisviivan päällä hän säikähti. Vasemmalla noin 40 metrin päässä lähestyi ympyrää punainen ja musta henkilöauto peräkkäin erittäin kovaa vauhtia. Ammattilainen pysäytti autonsa ja esti kaahareiden törmäyksen luopumalla etuajo-oikeudestaan. Kaaharit ajoivat 40 km:n aluerajoituksella vähintään 60 km/h. Koko episodi kesti puolenkymmentä sekuntia. Punaisen auton kuljettajalla oli aihetta paeta, musta pysäköitiin läheisen kaupan oven eteen. Ammattilainen ajoi perästä ja kysäisi, onko autokoulu mahdollisesti jäänyt käymättä. Nuori kuljettajatyttö nousi autosta hokemaan hysteerisenä: "Älä tule mulle itkemmään, siulla oli väistämisvelvollisuus! Älä tule jne." Ammattilainen poistui.

Käräjäsalissa ei kuultu ensimmäistäkään todenmukaista lausetta kaaharien puolelta. Kuljettaja oli valan nojalla kerrottuna peräti pysähtynyt väistämään vastaantulijoita, joita ei lainkaan ollut. Sitten hän oli varovasti lähtenyt liikkeelle, ja ammattilainen oli jostakin syöksynyt paikalle niin että oli vähällä törmätä hänen autoonsa! Sen jälkeen ammattilainen oli ajanut perässä, haukkunut tytön ja matkustajan ja vieläpä estänyt heidän pääsyn pois kaupan oven edestä. Todellisuudessa pariskunta meni kauppaan ja viipyi siellä niin kuin kaupoissa viivytään. Todistajan tarina muuttui oleellisesti esitutkinnan ja valaehtoisen tarinan välillä.

Oikeus ei löytänyt näyttöä puoleen eikä toiseen. Asianomistajiakaan ei ollut, koska törmäystä ei tapahtunut. Tätäkään syyttäjä ei oivaltanut. Ennen päätöksen julistamista syyttäjä kävi ammattilaiseen "kiinni" tavalla, johon hänellä ei ollut oikeutta. Hän lausui hyvin loukkaavan mielipiteensä ammattilaisesta. Tältä osin syyttäjän käytöksestä on tehty kantelu. Kun seuraavan kerran romu paukkuu, muistokynttilöiden kulutus kasvaa taas äkkiä. "Oikeuslaitoksen" ja syyttäjän signaali on mennyt perille. Valehdella kannattaa aina. Heti istunnon jälkeen kaaharijengi aloitti ammattilaisen mustamaalaamisen levittämällä jälleen vain valheita. Jengin mukaan ammattilainen oli hävinnyt käräjöinnin.

Suomalaisessa "oikeuslaitoksessa" jaetaan laillisia päätöksiä useimmiten sen mukaan, mitä syyttäjä sattuu vaatimaan. Oikeuden jakamisen kanssa sillä lienee tekemistä yhtä vähän kuin loton täysosumalla. Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori RISTO KOSKINEN totesi jo 90-luvun alkupuolella, että käräjäsaleissa toteutuu laki mutta ei välttämättä oikeus. Tilanteeseen on ajauduttu, kun käräjätuomareiden ja syyttäjien toimintatavat ovat lähes tabuja. Vain tuomioista voidaan valittaa, mutta arpaonni ei välttämättä muutu silloinkaan. Oikeusvaltiosta puhuminen on itsepetosta.

Euroopan ihmisoikeussopimuksessa vahvistettua syyttömyysolettamaa on myös syyttäjällä velvollisuus noudattaa.

MUNKKILATINAA KIHLAKUNNANSYYTTÄJÄN KYNÄSTÄ

Syyttäjä Koponen perusteli hovioikeudelle. Hovioikeus hylkäsi kaiken ja vapautti Penttisen myös käräjäoikeuden antamasta tuomiosta. "Kysymys ei ole vaihtoehdosta vaan joko tai -tilanteesta ..." Koponen on juristerian pauloissa, jolloin uhrin oikeusturva ei toteudu.

Kihlakunnansyyttäjä Jaakko Koponen:
Ellei väärää, ei sitten mitään tuomiota

OSAAVAN SYYTTÄJÄN TEHTÄVÄ EI OLE KIKKAILU PYKÄLILLÄ

Syyttäjän ohjenuorana pitää olla todennäköisimmän totuuden pohtiminen syytteensä perustaksi. Pohjois-Karjalassa näin ei aina ole. Tästä seuraa, etteivät käräjäoikeuden ratkaisutkaan voi perustua ilmeisimpään totuuteen vaan syyttäjän arvaamattomaan mielivaltaan. Ei voida puhua oikeudenkäynnistä vaan paremminkin käräjäteatterista. Väärä muutetaan oikeaksi ja oikea vääräksi, koska valtaa on mutta sitä ei osata käyttää oikein.

Laitosmies JUHA PENTTINEN kuljetti omistamaansa punaista Porsche 912 -urheiluautoa Kontiolahdessa Kajaanintiellä kohti Joensuuta. Hänen edellään ajoi valkoinen Pontiac, "kesäautoja" kumpikin, mutta molemmat ajoivat omaa ajoaan ja vain sattumalta peräkkäin. Poistetun nopeusnäytön paikkeilla rautatiesillan eteläpuolella Pontiac lähti ohittamaan edellään vellonutta letkaa, joka eteni satasen rajoituksella sitä tavanomaista yhdeksääkymmentäviittä. Penttinen peesasi Pontiacin perässä ja lähti hänkin ohittamaan. Valtatie on jo kaistoiltaankin leveä. Lisäksi kumpaisessakin reunassa on lähes ajokaistan levyinen piennarkaista. Sateen jäljiltä asfaltin pinta oli märkä.

Autot ohittivat letkan turvallisesti ja palasivat omalle kaistalleen. Ensimmäinen vastaantulija oli Liikkuvan poliisin maija. Se kääntyi ohittajien perään. Pontiac oli mennyt menojaan mutta konstaapelit ehtivät nähdä bilauksen Porschesta, joka kääntyi Lehmon eritasohässäkässä Onttolan suuntaan. Muutaman kilometrin päässä poliisit tavoittivat Porschen ja pysäyttivät sen. Penttiselle ilmoitettiin hänen käyttäneen nopeutta 172 km/h satasen alueella. Poliisit ottivat Penttisen ajokortin haltuunsa ja kertoivat, että edellä ajanut Pontiac ajoi hitaammin kuin Porsche. Nopeuslukemaa poliisit eivät kertoneet. Myöhemmin ilmeni, että Pontiacin nopeudeksi kirjattiin 135 km/h.

Ei tarvita kansakoulua kummempaa kun tajuaa, että edellä hitaammin ajava EI VOI jättää takanaan kovempaa vauhtia ajavaa, joka ei missään vaiheessa ohittanut Pontiacia. Käräjillä osui syyttäjäksi Jaakko Koponen. Poliisit todistivat, että edellä ajanut valkoinen Pontiac ajoi nopeudella 135 km/h ja sen perässä ajanut punainen Porsche 172 km/h. "Pontiac katosi meiltä näköpiiristä emmekä tavoittaneet sitä enää", poliisit todistivat. Käräjille löytyi myös todistaja ohitetusta jonosta. Hän kertoi Pontiacin ohittaneen hänet "suurehkolla nopeudella", mutta Pernttisen punaista Porschea todistaja ei nähnyt lainkaan.

Syyttäjä Koponen vaati Penttiselle rangaistusta tahallaan tai törkeästä varomattomuudesta ajamastaan ylinopeudesta 172 km/h ja siten aiheuttanut vakavaa vaaraa toisen hengelle ja terveydelle. Syyttäjänkin mielestä hitaammin ajanut Pontiac pääsi karkuun, mutta huomattavasti kovempaa ajanut Porsche oli helpompi ottaa kiinni. Syyttäjän tavoitteena ei ollut todellisuus vaan omat, tuntemattomat juonenkulut. Siviilitodistajaa Koponen neuvoi pysymääb poissa käräjiltä, koska todistuksella ei olisi mitään merkitystä.

Poliiseja koottiin käräjille todistamaan ja kertomaan, kuinka tutka toimii ja miten sitä käytetään. Sitä kohdennetaan silmämääräisesti ja kahta nopeutta voidaan mitata samanaikaisesti. Toisinaan konstaapelit eivät muistaneet, kumpi ajoi ja kumpi mittasi, mutta kaikissa tapauksissa mittaukset olivat ns. tehtaan takuulla oikeit ja varmoja. Saattoi olla että ensin mitattiin Pontiacin nopeus ja sitten erikseen Porschen nopeus. Ti sitten ne mitattiin yhtä aikaa. Siviilitodistaja tuli syyttäjän estelyistä huolimatta istuntoon ja vtodisti ajaneensa Penttisen edellä mutta Pontiacin takana. Kihlakunnantuomari KALEVI JULKUSEN mukaan ratkaisua ei voida perustaa poliisien kertomuksen varaan. Siviilitodistajan ja Penttisen kertomusten perusteella poliiseilta on voinut jäädä ottamatta huomioon tien korkeuserot, kaarevuus ja perspektiiviset tekijät ylipäänsä saattoivat vaikuttaa poliisien päätelmiin. Julkunen päätyi Penttisen tunnustamaan nopeuteen 135 km/h. Sakkoa määrättiin 40 x 25 euroa eli tuhat euroa sekä ajokieltoa pari kuukautta.

Syyttäjä valitti tietenkin ja niin teki myös Penttinen. Ellei tuomittu valita, syyttäjän vaatimukset menevät helposti läpi hovioikeudessa. Juttu käsiteltiin Kuopiossa niin, että kaikki kutsuttiin paikalle. Syytteet hylättiin. Tuomiota ei muutettu, vaan se kumottiin kokonaan. Rahaa paloi tuhansia euroja tai enemmänkin. Koponen vaati rangaistusta 172 tuntikilometrin perusteella. Ellei niin, sitten ei lainkaan. Itä-Suomen hovioikeus katsoi, etteivät poliisien todistelut yksiselitteisesti anna luotettavaa pohjaa rangaistukselle. Kihlakunnansyyttäjä Koposen syytteet hylättiin kokonaan ja Penttinen vapautettiin käräjäoikeuden määräämästä rangaistuksesta. Valtio velvoitettiin maksamaan Penttisen oikeudenkäyntikulut. Koponen oli saanut kynsilleen.

Prosessi ajoittui loppukesään 2002.

Papereissa poliisin yksityisauton tunnukset, sakko siviilille

20.7.2005 Eläkeläinen kuusikymppinen kävi kysymässä pesukonekaupasta, missä hänen pesukoneensa huollettaisiin. Mustan Pörssin myyjä opasti asiakastaan Lukkotielle ja sitten Raatekankaantietä vasemmalle, sitten seuraavasta vasemmalle. Edelleen radan yli ja Pamilonkatua oikealle.

Lukkotien nimi johtuu siitä, että lukkotehdas ei ole sen varrella. Eläkeläinen ajoi vastoin ohjetta Wahlforssinkadun ohi ja alkoi jarruttelemaan. Wahlforssinkadun nimi johtuu siitä, että sen varrella on lukkotehdas. Eläkeläinen pysähtyi ja päätti kääntyä Rekkatien kohdilla. Rekkatie on saanut niemnsä siitä, että sen varrella ei ole rekkaterminaaleja. Lukkotien varrella on.

Samalla poliisin käsi nousee. Ei lippaan vaan pysähtymiskäskyn merkiksi. Mitä kummaa. "Ajoitte viidenkympin alueella 67 km/h", poliisi ilmoitti. Eläkeläinen joutui odottamaan pääsyä maijaan, koska siellä oli syynissä edellinen liikennegangsteri. Pesukoneen kanssa retkeilemään lähtenyt havainnoi, että Raatekankaantiellä ajaa autoja keskiviikkopäivänä pienissä ryppäissä molempiin suuntiin. Hän ei kerta kaikkiaan voinut ajaa poliisin väittämällä nopeudella.

Eläkeläinen kiisti jyrkästi ajaneensa ylinopeutta. Se ei auttanut. Poliisi kirjoitti 115 euron rikesakkomääräyksen. Kiistämistä ei kirjattu sakkolappuun. Saatuaan lapun eläkeläinen huomasi, että siihen merkitty rekisterinumero ei ollut hänen autonsa tunnus. Sakkolappuun merkityn rekisterinumeron haltija oli Joensuun poliisilaitoksessa työskentelevän konstaapelin auton rekisteritunnus! Se auto ei ollut punainen Toyota vaan sininen Volvo! Rikesakko peruutettiin muodollisesti, mutta samalla aloitettiin esitutkinta. Käärme oli saatava pyssyyn perkele.

25.7.2005 Syyttäjä LAURI SISSALA väittää eläkeläisen ajaneen erään konstaapelin sinisellä Volvolla 67 km/h alueella, jossa on nopeusrajoitus 50 km/h. Näinhän se on ymmärrettävä, kun poliisin sinisen Volvon rekisteritunnus kytketään punaisen Carinan eläkeläiseen. Kuten laajalti tiedetään, virkamies on aina oikeassa, myös ollessaan väärässä. Sakkolapun kirjoittaneen poliisin mukaan hän teki virheen mahdollisesti epähuomiossa. Kyseessä oli siis inhimillinen erehdys. Entäpä jos se sininen Volvo ajoi eläkeläisen edellä 67 km/h, samaan tapaan kuin edellisessä jutussa Pontiac ja Porsche! No eihän se voi olla mahdollista, koska virkamies on. Tai ainakin elämä on syvältä. Poliisitutkailija ja poliisisakottaja todistivat molemmat, kuinka kyse on hahhah inhimillisestä erehdyksestä ja 16.9.2005 käräjäoikeus piti todistajien lausumia uskottavina, koska ne olivat poliisien lausumia. Ruotsin poliisi tekee vähemmän inhimillisiä erehdyksiä. Siellä tutkan kahvassa pitää olla aina kaksi erehtyväistä. Tiedossa ei ole, että kahden erehtyväisen käytännössä olisi sattunut kertaakaan kolmannen rekisteritunnusta edes sokean Reetan rikesakkolappuun.

Läntisissä sivistysmaissa tuomiot ratkaistaan aina syytetyn eduksi, ellei jokainen pala kolahda kohdalleen. Meillä ratkaisuun ei saa hakea muutosta valittamalla. Kuinkas sitten saa?

Aineksia julkiseen keskusteluun. Vaalirahoitussekoilu on jo muuttanut ulkomaalaisten harhakäsityksiä korruptioista vapaasta Suomesta, kertoo Helsingin Sanomat ja kiittää peittelemättömyyttä kohti kehittyvää mediaa. Vakuutuslääkäreiden mielivallasta on puhuttu vuosikymmeniä, mutta keskustelu on jäänyt lehtien mielipidepalstojen varaan. Sunnuntaisuomalainen toivottavasti repäisi tuon ihmisoikeuksien vastaisen valelääkäritoiminnan nyt laajempaankin seurantaan. Syyttäjiä ja käräjätuomareita on kuviteltu kansan syvissä riveissä erehtymättömiksi oikeudenmukaisuuden puolesta taisteleviksi malli-ihmisiksi. Heidän joukossaan on kuitenkin häiriköitä ja luonnevammaisia, joiden ylimpänä vaikuttimena on muuttaa väärä oikeaksi ja oikea vääräksi, ja olla vähät välittämättä teollisesti tuotetuista vääristä valoista. Liekö rehellisiä todisteluja valan nojalla enää olemassakaan - tuomareiden ja syyttäjien leväperäisyyden seurauksena.


Varatuomari, ex-oikeusministeri Johannes Koskinen sai potkut ministerinpallilta, kun Eero Heinäluoma siirtyi valtiovarainministeriksi. Nyt Koskinen sai potkut varapuhemiehen pallilta, kun Heinäluoma siirtyi eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Koskinen on puolueesa riippakivi. Julisti ministerinä ollessaan tavoittelevansa Suomelle statusta oikeudenmukaisuuden mallimaana. Siitä alkaen "mallimaa" on kiihtyvällä vauhdilla syöksynyt kohti Pohjois-Koreaa.

"Mitään yleistä armahdustahan meillä ei ole varaa antaa",

KOSKINEN SANOI EDUSKUNNASSA10.2.2000.

Kansanterveys romahti, mielialalääkkeiden kulutus viisinkertaistui. Vanhukset jätettiin lähes heitteille. Presidentti MAUNO KOIVISTON läksytystä huipputuomareille Linnassa sovelletaan edelleen. Jos vastakkain ovat pankki ja yksityinen, pankin on voitettava aina. Joka neljäs nuori tarvitsee mielenterveyshoitoa, sitä kuitenkaan saamatta. Paha olo purkautuu raakana väkivaltana. Sosiaaliset tuet höylättiin niin alas, ettei niillä yksinkertaisesti ole mahdollista elää ihmisarvoista elämää.

Yli 12 % suomalaisista kituu köyhyysrajan alapuolella.Vuonna 2005 köyhiä oli 06,miljoonaa, 2009 jo 0,7 miljoonaa. Edes eläkkeelle päästyään uhrit eivät pääse ahdistelijoiltaan rauhaan. Täytyy muistaa, että taustalla on se, että 50 miljardilla markalla siirrettiin yhteisesti maksettavaksi pankkituen kautta velkoja, mutta tosiaan on jäljellä paljon inhimillistä hätää kasinotalouden ja laman maksumiehillä. Vaikka (velkavankeuden) enimmäiskesto olisi 15 ja 20 vuotta, niin se olemassaolollaan jo helpottaisi tilannetta jo ennen niiden määräaikojen tuloa, koska velkojien intressissä olisi sitten pyrkiä maksamaisessa sellaiseen sopimusratkaisuun, joka kuitenkin takaisi, että jotakin saadaan, kun tiedetään, että jos aika venyy sinne viiteentoista vuoteen, niin mitään velkoja ei sen jälkeen ole enää saatavissa takaisin, Koskinen höpötti.

Järjeömän pitkää perustuslain ja ihmisoikeuksien vastaista velkavankeutta Koskinen perusteli "riMinisterin järjenjuoksun mukaan "rahoittajien etujen turvaaminen vaatii pitkiä vanhentumisaikoja". Koskinen vertasi pankkiirisekoilujen kaatamia yrittäjiä asuntovelallisiin, "jotka maksavat velkansa viimeistä penniä myöten". Ministerin ajatusmaailmaan ei mahtunut se että asuntovelalliset asuvat maksujensa jälkeen omissa taloissaan, mutta kaadetuilta yrittäjiltä on viety kaikki, aivan kaikki - myös ihmisarvo, useilta terveyskin ja perhe.

Kaikkien elinkautisvelkavankien kyseiset 90-luvun alkuvuosien velat on jo maksettu. Niitä ei siis ole olemassa. Pankkiirit jotka ostelivat kaatamiensa yrittäjien vakuusomaisuuksia pilkkahintaan ja asuvat nyt ex-asiakkaittensa omakotitaloissa, ovat saaneet rahansa verovaroista. Verovaroilla korvattiin pankkiirien uhkapelit viimeistä markkaa myöten. Silti he myivät noin 70.000 entisen asiakkaansa pankkisalaisuudet ja mitätöimättömät velkakirjat bisnesmiehille viiden prosentin pääomahinnalla. Miljoonan velka siirtyi uudelle ahdistelijalle 50.000 markalla. Ostaja perii korkoa kuitenkin miljoonan markan mukaan. Oikeusvaltioissa tällainen toiminta luokitellaan laittomaksi koronkiskonnaksi!

Toistakymmentä vuotta jo jatkunut ulosotto on tuottanut ulosottomiehille kyllä ilmaiset joulukinkut, mutta virtuaalivelat ovat keskimäärin kuusinkertaistuneet! Summa halutaan vielä tästäkin tuplata vuoteen 2010 mennessä!Palataan Koskisen perusteluun: "Rahoittajien etujen turvaaminen vaatii pitkiä vanhentumisaikoja." Vain 16 % pankkisikailun aiheuttamista veloista jäi alkuperäisille rahoittajille. Loput 84 % ovat nyt bisnesmiesten harjoittamaa valkoista orjakauppaa - bisnesmiesten, jotka eivät ole koskaan rahoittaneet uhrejaan, eivät markallakaan.
Osa "nollamaksusovinnoista" on viikon tai parin mittaisia mutta valtaosa jatkuu vielä vuoteen 2010. Oikeusministeriö on kirjallisesti ilmoittanut, että "oikeudenmukaisuus toteutuu samalla tavalla sekä yhden viikon että seitsemän vuoden vanhentumisajalla, koska molemmissa tapauksissa lopputuloksena on vapautuminen veloista". Mielenterveysongelmat räjähtivät käsiin 90-luvulla. Joka neljäs lapsi tarvitsee mutta ei saa apua mielenterveydellisiin ongelmiinsa, joista useimmat liittyvät vanhempien elinkautisiin velkavankeuksiin. Yli 15.000 ylivelkaannutettua elinkautisvelkavankia on valinnut itsemurhan keinoksi päästä tästä helvetistä.

Päätoimittajalle

Kirjoitan anonyyminä.Muita vaihtoehtoja ei ole ilman vaikeuksia nykyisellä työmaalla. Saat julkaista tämän jos haluat. En lähemmin tunne sinua, mutta olen seurannut matkaasi ja ihaillut vilpittömästi.

Nyt sinua viedään kuin pässiä narussa. Tällaista kohtelua et ole ansainnut.

Olet perustanut Joensuuhun ilmaislehden, joka ilmestyy yhä, vaikka uusi omistaja onkin pilannut sen sisällön. Olet edelläkävijä koko Suomen ilmaislehdistön kehityksessä. Olit aikaasi edellä. Kirjoitit värikkäästi, mutta aina totta. Kun kustantaja levisi kuin enon eväät, perustit oman Sirmakan. Tiedän että lahjoitit joensuulaisille yrityksille toista miljoonaa sinulle kuulunutta markkaa ilmoitusmyynnissä. Tuskin ovat kiitollisuutta muistaneetv osoittaa.

Olet julistanut liikenneturvallisuuden perään vuosikymmeniä ansiokkaasti. Jos olisit voinut puuttua kaupungin liikennesuunnitteluun, meille ei naurettaisi niin kuin nyt nauretaan. Tiedän, että olit mestari kuljettaessasi ryhmiä Venäjän Karjalaan 90-luvulla kun raja avattiin. Missä oletkin, jumalaton karismasi melkein iskee tajuntaan. Olet voimakastahtoinen jopa niin että en osaa heti nimetä muita yhtä voimakastahtoisia, joiden tavoitteet ovat aidot, terveet ja vilpittömät. Kohkaajia on maa puolillaan, mutta he eivät saa yhdessäkään aikaan mitään niin kuin sinä.

   Muistan sinut jo 70-luvulta Karelian baarista. SDiellä minäkin silloin tällöin istuskelin. Olit gentlemanni viimeisen päälle. Luontevasti, et teeskennellen. Hännystelijäitä näkyi riittävän.

Ainoa vikasi on siinä että olet liian hyvä mihin ryhdytkin. Sellainen ei Suomessa vetele. Ennen pitkää löytyy aina typeryksiä, jotka haluavat kalifiksi Kalifin paikalle.tai niin kuin itse olet kirjoittanut, rynnätä valmiiksi katettuun pöytään.Ja hyvin pian nuo typerykset osoittavat hölmöytensä ja osaamattomuutensa. Ei sellaisia pidä sääliä.Olet aina noussut tuhkastakin kuin Fenix-lintu. Ihailen edelleen voimiasi tehdä asioita, ajaa omia oikeuksiasi, elää tuloksellista elämää kaiken kohtaamiesi vääryyksien jälkeen. Ihailen asennettasi. Näyttää siltä että ilkeilijöiden päänsärky vain pahenee, kun sinä otat kiusaamisetkin uusina ansioina. Sen terveempää asennetta ei liene.

Poliisi- ja oikeustalossa Suvantokadulla kehkeytyi vuosien varrella klikkejä, jotka hautoivat kostoa. Olit kirjoitellut heidän toiminnastaan juttuja. Ne ovat olleet kaikki totta, mutta niistä ei olisi kostajien mielestä saanut kirjoittaa. Klikkejä oli niin poliisin kuin oikeudenkin puolella. On sanottava, että ainakin meissä poliiseissa on monia, jotka mielessään kunnioittavat sinua mutta eivät voi tehdä sitä avoimesti kuten varmasti ymmärrät.

    Nyt kostajat ovat päässeet haaskan kimppuun. Löytyi "sopiva" syyttäjä, joka hoitaa käytännössä kostonhimon kaikkien puolesta. Löytyi poliisi, joka teki luvatta rikosilmoituksen sinun nimissäsi. Löytyi poliiseja jotka jättivät sinut kuulematta, ja sehän on virkavirhe niin kuin Matti Tolvanen näkyy sanoneen. Se "oikeusvaltiosta".

Suomalainen ja erikseen pohjoiskarjalainen ihminen on lähtökohtaisesti ilkeä ja pahantahtoinen. Se on joka päivä nähtävissä mm. Karjalaisen tekstareissa ja mielipidekirjoituksissa. Niissä tyhmyys tiivistyy, joten niistä ei pidä välittää etkä sinä varmasti välitäkään. Niin kuin kirjoitat, absoluuttinen totuus ei muutu valheeksi, vaikka nämä kostajat nyt tempun näyttävät tekevänkin virallisissa näytöksissä. Terveet ihmiset tietävät, että sinusta ei ole valehtelijaksi.Se on yhtä selvää kuin sekin että Joensuun Liikkuva poliisi on jo tehostunut toiminnaltaan. Sitä ei tarvitse enää erityisesti tehostaa, Tehostuminen tapahtui 1.toukokuuta 2010.Eivät edes halua uutta päällikköä.

Toivotan sinulle leppoisaa kesää liikenneharrastustesi parissa ja voimia taistelussasi pahantekijöitä, ilkeyksien kirjoittajia ja kostajia vastaan.

Poliisimies P-K:n kihlakunnan poliisilaitoksesta 180510

Kurjanlainen mielipide

Kerro ja kysy, asiantuntijamme tietävät kaiken ja paljon enemmänkin kuin sinä. Rekisteröidy tässä.  Katsastusaika päättyy eilen.

Mitä ovat W. Kärtsy ja Sedu Pusu? Tahtoisin tavata kun vaikuttavat niin kamalan viisailta. Voitteko kertoa osoitteen ja puhelinnumeron ja ajaaks ne Popedalla vai Studebakerilla?

    Toimitus: Valitettavasti emme voi antaa heidän yhteystietojaan, mutta ainakin toinen on kai jotakin sukua entiselle maaherralle ja molemmat Euroopan terävimpiä liikennetietäjiä. Ne löytyvät Kurjanlaisen mielipidesivuilta internetissä aamu- ja iltapäivisin, jos ajamisen riemuilta ehtivät.

Onko se joku selevänäkijä tämä mikäpähän se on jolla on oma hovitoimittaja Kurjalaisessa? Miten ihmeessä se voipi valehella niin vakuuttavasti vaikka ei ollu etes paikalla? Saanko minä oman hovitoimittajan Sirmakassa?  Julukasetteko työkii väritettyjä "uutissii" kuhan on vähä sinne päin?

    Toimitus: Jokainen täyspäinen saa Sirmakassa hovitoimittajan ja kelpaa STML:n jäseneksi. Sirmakka julkaisee uutispalstalla  vain faktaa,  totuuksia. Emme nuole virkaelättienkään perseitä.

Matoja maidossa Ostin viime syyskuussa maitotölkin ja nyt avattuani sen löysin siitä madon. Syönkö maidon matoineen vai ilman?

    W. Kärtsy vastaa: No on se hyvä että yksi viisas löytyy maidonkasvattajissakin.Valiota oli vai Arlaa? Ole tarkkana että se on lehmän maitoa.  Minä olin kerran junassa ja matkalaukkuni ei mahtunut penkin alle. Ei pitäisi valittaa ihan pienistä. Laukussa oli maitopurkki mutta Pendolinolla meni viikko Kuopiosta Mikkeliin. Viisainta olisi jos poliisi ajais Pendolinoa. Pane sinappia pintaan.

Kelmeän kuun kimallus sekoittaa Näin toissayönä kelmeän kuun vaikka taivas oli paksun pilven peitossa. Olenko selvänäkijä vai miksi hevonen hirnuu aina kustessani?

    Sedu Pusu vastaa:: No eihän hevonen kuuta syö, hölmö. Että pitääkin olla kaikenlaisia hölmöjä tälläkin palstalla.  Minä jo ylihuomenna tiesin että pallo ei voi olla vinossa ja kuusi on latva maata päin yhdeksän. Ai että siis ottaa pannuun kaikenlaiset tyrängit.

Pitääkö sille maksaa ja minkä verran peili seisoo? Miksi peili on Kallella? Ostanko joulukukon naapurin akalta?

    Krapula Erämaa vastaa: Jo pitäisi tuon ikäisen tajuta että saunassa ei saa tupakoida. Mikä ihme siinä on ettei tämmöiset peruisasiat uppoa otsaluuhun? Enhän minäkään lennä laivalla, vaikka lentävä laiva onkin nopeammin perillä. Tietysti kolmekulmainen pyörä täryttää vähemmän kuin nelikulmainen, torvi. Onhan kolme pienempi kuin neljä. On se hyvä kun minä oon niin viisas.

Arkitotuudet ovat sellaisinaan tämänkin päivän totuuksia!

Faktoja henkisestä kansanmurhasta, joka käynnistettiin Suomessa ESKO AHON ja IIRO VIINASENtoimesta 90-luvun alkuvuosina presidentti MAUNO KOIVISTON saneleman mallin mukaisesti. Oikeusministeri JOHANNES KOSKINEN ryhtyi vuosituhannen lopulla PAankkiyhdistyksen marionetiksi ja onnistui puhumaan eduskunnan kertalaakista sekaisin keväällä 2000. Yhdestä lauseesta käynnistyi henkisen kansanmurhan toinen vaihe.

Yli 70.000 pk-yritystä kaadettiin yrittäjineen, heidän perheineen, takaajineen ja työntekijöineen. Velkarahoituksella toimineet yritykset asetettiin konkurssiin, koska nämä eivät tietenkään kyenneet maksamaan pankkirosvojen pelaamia tallettajien rahoja. Omissakin oli maksamista. Kaadetyilta rosvottiin kaikki, siis KAIKKI. Sitten pankit myivät kaiken täyteen hintaan ja ottivat voittorahat itselleen. Kolmantena pankinjohtajien rikoksena jätettiin mitätöimättä loppuunmaksetut velkakirjat. Neljäntenä rikoksena velkakirjat myytiin ulkopuolisille liituraitahemmoille viiden prosentin velkapääomahinnalla. Tätä mahdollisuutta ei tarjottu yhdellekään velalliselle.

Viidentenä rikoksena liituraitahemmoille annettiin valtuudet ryhtyä vaatimaan jo kaiken menettäneiltä ex-yrittäjiltä koko alkuperäinen velkasumma korkoineen!

Kaikki em. rikolliset ovat edelleen vapaalla jalalla, monet heistä kovapalkkaisina pankinjohtajina ja virkamiehinä. Läes 15.000 kaadettua yrittäjää päätyi itsemurhaan, mutta yhtäkään pankkirosvoa ei syytetty kuolemantuottamuksista.

Kaikesta edellämainitusta seurasi, että kansanterveys romahti. Mieliala- ja masennuslääkkeiden kulutus viisinkertaistui. Työttömyys räjähti käsiin, koska divisioona virkaelättejä pantiin vahtimaan, ettei vain yksikään kaadettu yrittäjä yritä yrittää tai tehdä työtä. Sosiaalisia tukia höykättiin, virkaelättien palkkoja korotettiin. Vanhukset ja eläkeläiset heitettiin tunkiolle. Kaikesta tästä ja monesta muusta kuten "oikeuslaitoksen" anarkiasta kertovat

VAIETUT FAKTAT

Vuosituhannen vaihteen tienoilla ja 90-luvulla julkaistut faktat ovat yhä ajankohtaisia totuuksia. Vallankäyttäjät ovat käyttäneet valtansa kansakunnan hämmentämiseen, että totuus unohtuisi.

Yhä useammat syrjäytyvät kun taloudelliset ja poliittiset päätökset sysäävät ihmisiä syrjään. EILA MALMSTRÖM 20.08.97 Helsingin Sanomissa

Uuden oikeusasiamiehen viran perustaminen olisi vain omiaan ruokkimaan kansalaisten perusteettomia oikeusturvaodotuksia. Professori JYRKI VIROLAINEN 15.08.96 Helsingin Sanomissa

Väärät ihmiset häpeävät köyhyyttä Suomessa. Rikkaittenhan hävetä pitää, tai ainakin kokea syyllisyyttä. KAUKO TUOVINEN 04.03.99

Joka kymmenes nuori on ehdollisesti valmis poliitikoihin kohdistuvaan väkivaltaan. KARI PAAKKUNAINEN Helsingin Sanomissa

Konkurssi on hyväksyttävä oleelliseksi osaksi vapaata markkinataloutta. Kun joku yrittäjä kaatuu, tulee hänet saattaa jaloilleen mahdollisimman pikaisesti. ERKKI O. AURANEN 28.05.98 Ilta-Sanomissa

Suuri joukko koulutettuja ja kokemusta omaavia nuorehkoja ja keski-ikäisiä yrittäjiä on tosiaasiallisessa liiketoimintakiellossa. Valtava henkinen henkinen ja fyysinen kapasiteetti on poissa kansantaloutemme käytöstä. TOIMI KANKAANNIEMI 22.10.97

Meillä jokin Helsingin Sanomat tarjoaa erimielisille tilaa vain silmänlumeeksi. Ajan oloon näemme, mitä kaikkea joukkotyöttömyydestä joudutaan maksamaan esimerkiksi terveyspuolella. Lasku voi olla järkyttävää luokkaa. Pinnan alla kytee. Joku toivoo salaa, että olisimme kaikki kettutyttöjä. Miksi muuten poliisin ja armeijan nopeat tehoyksiköt vahvistaisivat iskukykyään? Kirjailija-toimittaja LEIF SALMÉN Seurassa 19.10.97

Nykyiset järjestelmät pitävät työtöntä otteessaan, eivätkä ne salli työttömän omaehtoisesti parantaa omaa elämäntilannettaan. LIISA HYSSÄLÄ 20.07.97 Helsingin Sanomissa.

 Paljon puhuttu tukiviidakko on kokoelma yksi kerrallaan tehtyjä tukimuotoja. Se työllistää valtavan virkakoneiston. Jopa niin suuren, että puheet tukiviidakon yksinkertaistamisesta on tuomittu silläperusteella, että syntyisi laumoittain uusia työttömiä - tarpeettomista sosiaalivirkailijoista. VELI-MARKKU KORTELAINEN Hymy 1/2000

 Tutkimuksissa on osoitettu, että köyhyydellä ja sairastavuudella on selkeä yhteys. Taloudellisessa ahdingossa niin mielenterveys- kuin muutkin sairaudet lisääntyvät merkittävästi. Köyhyyden aiheuttamat vauriot itsetunnolle ovat niin suuria, että ne eivät korjaannu, vaikka taloudellinen tilanne joskus paranisikin. Psykiatri, professori HEIMO VIINAMÄKI Hymyssä1/2000

 Surkeinta on lapsilla, joista tulee häiriköitä tai tylsistyneitä. Pitkäaikaistyöttömyys koskee ainakin 1,5 miljoonaa suomalaista, mutta työttömillä ja vähävaraisilla ei ole oikeutta tulla kuulluiksi. Missään päätöksentekovaiheessa työttömille ei ole varattu edustusta. Kun työtöntä ei kuulla, syntyy merkillisiä päätöksiä. Karenssi langetetaan, jos ei ole varaa omaan autoon ja osoitettu työpaikka on sellainen, jonne pääsee vain taksikyydillä. Työtön SEIJA SALMINEN, Iisvesi Hymy 1/2000

 Suomen kansa on poljettu maan rakoon. Eliitti, nämä hyvät veljet ja sisaret, seisovat puujaloilla ja oksentavat kansan päälle. Kaikki on valjastettu eliitin vallan ylläpitoon, joten vaatii todella suurta rohkeutta yrittää nousta. Kun ei ole työtä eikä kunnolla syötävääkään, unohdettu kansa on vielä hiljaa, mutta se tulee. Eikä se aika ole kaukana. Turkulainen pitkäaikaistyötön TEUVO TURUNEN Kymy 1/2000

 Meillä on menossa neljäs kuolleisuustrendi. Sodassa tapettiin joka kuudes mkies, seuraavaksi miehiä kaatoi tuberkuloosi, 69- ja 70-luvuilla tuli sydäntulppakuolleisuus ja nyt alle 50-vuotiaat köyhät miehet jkuolevat "niittokoneen" alle. Siitä ei välitetä, koska se kohdistuu pohjasakkiin. Puhutaan itsemurhasta amus mundi: maapallon peräaukon kautta poistuu ylimääräinen roskasakki. ILKKA TAIPALE Seura 51-52/1999

Pyrin tutkimaan Backmanin läänituhoa niin perusteellisesti kuin osasin, mutta en löytänyt yhtään perustetta sille, miksi läänit piti lakkauttaa. Äänestin asiaa vastaan. Tästä alkoivat vaikeudet. Seuraava ottelu oli edessä, kun hallitu spyydi eduskunnalta valtuuksiabtaisteluhelikopteridenhankintaan. Minulle oli selvää, että minun nimelläni ei hankita Suomeen yhtään uutta asetta. Välttyäkseni äänestämiseltä vastoin moraaliani ja ryhmäpuheenjohtaja Esko Helteen uudelta puhuttelulta lukittauduin invavessaan ja mhyöhästyin äänestyksestä. REISKA LAINE, kansanedustaja

Suomalaisten uudeksi kansantaudiksi nousi 1990-luvulla masennus. Sen aiheuttamienn kustannusten arvioidaan nousevan jo  jo viiteen miljardiin markkaan vuodessa.PÄIVI REPO Helsingin Sanomissa 21.4.1998

Jos ja kun minusta tulee aikanaan avuton vanhus, on toivottavaa että eduskunnassa riittäisi poliittista rohkeutta arvokkaan armokuoleman takaavan lain s'äätämiseen. Ennemmin arvokas kuolema kuin nöyryyttävä, ihmisarvon vastainen loppuelämä. SEPPO JÄRVINEN Helsingin Sanomissa 9.4.1998

Vuosia perustoimeentulolla sinnitelleissä perheissä alkaa olla kaikesta puutetta, kun pesukoneet, jääkaapit ja vuodevaatteet ovat hajonneet käsiin. Peruspäivärahalla tai toimeentulotuella ei sellaisia pystytä hankkimaan. LIISA RIPATTI, Pelastusarmeijan majuri Helsingin Sanomissa 16.11.1997

Suomalaiseen virkamiesmoraaliin kuuluu sääntö, että lyö aina pienempääsi ja niin, ettei kukaan näe. JUKKA KEMPPINEN, hovioikeudenneuvos Eevassa 9/96

 Aikoinaan minullakin oli todella vaikeaa ymmärtää,miksi Suomessa syttyi kansalaissota. JOUNI SUOMINEN, Helsingin Sanomnat 3.1.1997

Työttömyys pysyttelee korkealla osittain siksi, että tässä maassa entistä useammalta yrittäminen ja työllistäminen on viranomaisvallan väärinkäytöstä johtuen kiellettyä. RIKU LEHTINEN Helsingin Sanomissa 23.9.1996

Pitääkö yrittämisen riskin tarkoittaa sitä, että kerran epäonnistuneelta yrittäjältä ja hänen takaajiltaan viedään loppuiäksi kannustimet rehelliseen työntekoon? Kannattaakoyhteiskunnan tällä tavalla ajaa ihmisiä harmaan talouden piiriin? PAULIINE KOSKELO lainsäädäntöneuvos Helsingin Sanomissa 5.3.1995

Keräämme tähän esimerkkejä suomalaisen oikeusturvan katoamisesta. Ihmiset vain luulevat saavansa oikeutta. Lähes absoluuttinen lakimieskunnan koskemattomuus edellyttää, että valtuudet vallankäyttöön annetaan vain ammattiinsa sopiville. Muodollinen pätevyys ei saa olla ainoa kriteeri.

Kaikki etenee virkavallan käsikirjoituksen mukaan Joskus jaetaan malliksi oikeuttakin

Laitosvartija itäsuomalaisessa kirkonkylässä rakensi jätekatoksensa naapurin tontille, uhosi ja jopa uhkaili sekä suoraan että epäsuorasti, ilman asetta ja aseistettuna. Kahdella naapurilla täyttyi mitta siinä määrin, että he hakeutuivat asumaan toisaalle.

Alkuperäinen riita syntyi jätekatoksesta, jota laitosvartija   kieltäytyi siirtämästä omalle tontilleen. Jos hän olisi menetellyt kaikessa lainmukaisesti, mitään känää ei olisi lainkaan syntynyt. Kun tunteet sitten kuumenivat osin provosoidenkin, vääryyden uhreiksi joutuneiden joukosta sinkoili  kiihdyksissä ilmaisuja, joita voidaan asiayhteystä irroitettuna pitää kunnianloukkauksina. Puut peittävät usein metsän suomalaisessa rikostutkinnassa ja "oikeuslaitoksessa".

Ja mihin tarttuikaan syyttäjä - tottakai "kunnianloukkaukseen". Uhreista tehtiin rikollisia ja siinä rytäkässä laitosvartijakin  muutti äänen kuulumattomiin. Niin kauas kuin Itä-Suomesta suolaiseen veteen astumatta voi muuttaa. Jostakin syystä juttu siirtyi kesken kaiken syyttäjältä apulaissyyttäjälle ja vielä kolmannellekin syyttäjälle, mutta linjaus pysyi.

Vastaajaksi manattu TEEMU TURKKI (nimi muutettu) kertoi syyttäjälle 14.4.2004 kääntyneensä laitosvartijan esimiehen puoleen, koska poliisi jätti kesken sen tutkinnan, joka loppuun vietynä todennäköisesti olisi pysäyttänyt prosessin jo syksyllä 2002, Turkki luuli, että laitosvartijan virkavelvollisuuksiin kuuluu käyttäytyä kunniallisesti ja sovinnollisesti myös vapaa-aikoinaan. Näin ei kuitenkaan ole, toisin kuin poliisilla. Velvoite on käytännössä vain tahra paperilla.

Turkki kertoi, että laitosvartija oli käyttäytynyt asuntoyhtiössään ja lähipiirissä vuosikausia niin, että saman yhtiön asukkaat ovat jo kauan sitten keränneet nimilistaa laitosvartijan häätämiseksi. Kun siinä ei onnistuttu, ainakin kaksi perhettä muutti pois saadakseen asua rauhassa. He olivat valmiita todistamaan, mitä on asua laitosvartijan naapurissa. "Jos nyt käsillä oleva syyte kunnianloukkauksesta nostetaan muuttaneita perheitä kuulematta, joudun kutsumaan heidät tuomioistuimeen todistamaan", Turkki kertoi syyttäjälle.

Turkin ja hänen perheensä aggressiot alkoivat kohdistua laitosvartijaan sen jälkeen, kun kunnan terveystarkastaja helmikuussa 2002 kehotti laitosvartijan taloyhtiötä siirtämään roska-astiansa toisaalle terveydellisistä syistä. Laitosvartija yhdisti terveystarkastajan kirjeen Turkkiin. Hänen vaimonsa oli ollut yhteydessä terveystarkastajaan kysyen, oliko roska-astia oikein sijoitettu. Vartija reagoi Turkkiin sanoen  tämän sydämen vajaatoimintaan viitaten: "Katsotaan mihin saakka kuntosi kestää!" Vartija oli omassa taloyhtiössään lausunut, että jos roska-astian paikka ei säily, hän käyttää ampuma-asetta. Kun vartijan uhkaava käyttäytyminen jatkui ja Turkilla oli perusteltu syy vakavasti pelätä omasta ja perheensä puolesta, 10.6.2002 Turkki ilmoitti rikospoliisille vartijan käyttäytymisestä yleensä ja siitä, että tämä oli uhannut käyttää ampuma-asetta roska-astian paikan ratkaisemiseksi. Poliisi kirjasi Turkin ja hänen vaimonsa kertomukset tarkoitushakuisesti valikoiden. Pariskunta pyysi lisätutkimuksia vaarallisen elämäntilanteen selvittämiseksi. Poliisi kieltäytyi. Vartija luopui haulikostaan ja syyllisti naapurinsa siitä, että oli joutunut myymään aseensa pilkkahintaan. Kolmas tähän revohkaan liittynyt syyttäjä teki vartijasta syyttämättäjättämispäätöksen.

Tästä riemastuneena vartija teki Turkkia vastaan rikosilmoituksen. Turkki kääntyi nyt itsensä rikoskomisarion puoleen. mutta tämä kieltäytyi lisätutkimuksista ja siirsi asian syyteharkintaan. Tämä on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. "Jos tutkintatoimet olisi tehty tai ne vielä tehtäisiin, kävisi kiistatta ilmi, että en ole suinkaan tahallaan loukannut vartijan kunniaa, vaan hakenut itselleni ja perheelleni turvallisia elinolosuhteita", Turkki kertoi.

Käräjäoikeus käsitteli asian ja päätti, että Turkki on syyllistynyt siihen rikokseen, josta syyttäjä on vaatinut hänelle rangaistusta. Turkin ja parin todistajan kertomusten perusteella oli kuitenkin selvää, että Turkin ja laitosvartijan keskinäiset välit olivat huonot. Välienselvittely on ollut molemminpuolista ja pitkäkestoista. Näiden seikkojen ja asian kokonaistilanteen perusteella KO katsoi Turkin toimineen voimakkaasti provosoituneena ja siten jätti Turkin rangaistukseen tuomitsematta rikoslain 6 luvun 12 §:n perusteella. Vartijan vahingonkorvausvaatimukset hylättiin vahingonkärsijän oman myötävaikutuksen perusteella. Turkki määrättiin korvaamaan valtiolle todistelukustannukset 50,40 € sekä vartijalle oikeudenkäyntikuluina 240 € ja selvittelykuluina 100 €.

Vartija ilmoitti tyytymättömyytensä koko tuomioon ja muutti kauas pois. Roskapöntön hän jätti paikalleen, joten alkuperäinen ongelma pysyi. Se, joka jäi tyystin tutkimatta.  020310

Aineksia julkiseen keskusteluun. Vaalirahoitussekoilu on jo muuttanut ulkomaalaisten harhakäsityksiä  korruptioista vapaasta Suomesta, kertoo Helsingin Sanomat ja kiittää peittelemättömyyttä kohti kehittyvää mediaa. Vakuutuslääkäreiden mielivallasta on puhuttu vuosikymmeniä, mutta keskustelu on jäänyt lehtien mielipidepalstojen varaan. Sunnuntaisuomalainen toivottavasti repäisi tuon ihmisoikeuksien vastaisen valelääkäritoiminnan nyt laajempaankin seurantaan. Syyttäjiä ja käräjätuomareita on kuviteltu kansan syvissä riveissä erehtymättömiksi oikeudenmukaisuuden puolesta taisteleviksi malli-ihmisiksi. Heidän joukossaan on kuitenkin häiriköitä ja luonnevammaisia, joiden ylimpänä vaikuttimena on muuttaa väärä oikeaksi ja oikea vääräksi, ja olla vähät välittämättä teollisesti tuotetuista vääristä valoista. Liekö rehellisiä todisteluja valan nojalla enää olemassakaan - tuomareiden ja syyttäjien leväperäisyyden seurauksena.

    Varatuomari, ex-oikeusministeri Johannes Koskinen sai potkut ministerinpallilta, kun Eero Heinäluoma siirtyi valtiovarainministeriksi. Nyt Koskinen sai potkut varapuhemiehen pallilta, kun Heinäluoma siirtyi eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Koskinen on puolueesa riippakivi. Julisti ministerinä ollessaan tavoittelevansa Suomelle statusta oikeudenmukaisuuden mallimaana. Siitä alkaen "mallimaa" on kiihtyvällä vauhdilla syöksynyt kohti Pohjolan Pohjois-Koreaa.

"Mitään yleistä armahdustahan meillä ei ole varaa antaa",

KOSKINEN SANOI EDUSKUNNASSA10.2.2000.

Kansanterveys romahti, mielialalääkkeiden kulutus viisinkertaistui. Vanhukset jätettiin lähes heitteille. Presidentti MAUNO KOIVISTON läksytystä huipputuomareille Linnassa sovelletaan edelleen. Jos vastakkain ovat pankki ja yksityinen, pankin on voitettava aina. Joka neljäs nuori tarvitsee mielenterveyshoitoa, sitä  kuitenkaan saamatta. Paha olo purkautuu raakana väkivaltana. Sosiaaliset tuet höylättiin niin alas, ettei niillä yksinkertaisesti ole mahdollista elää ihmisarvoista elämää.

Yli 12 % suomalaisista kituu köyhyysrajan alapuolella.Vuonna 2005 köyhiä oli 06,miljoonaa, 2009 jo 0,7 miljoonaa. Edes eläkkeelle päästyään uhrit eivät pääse ahdistelijoiltaan rauhaan. Täytyy muistaa, että taustalla on se, että 50 miljardilla markalla siirrettiin yhteisesti maksettavaksi pankkituen kautta velkoja, mutta tosiaan on jäljellä paljon inhimillistä hätää kasinotalouden ja lamanmaksumiehillä. Vaikka (velkavankeuden) enimmäiskesto olisi 15 ja 20 vuotta, niin se olemassaolollaan jo helpottaisi tilannetta jo ennen niiden määräaikojen tuloa, koska velkojien intressissä olisi sitten pyrkiä maksamaisessa sellaiseen sopimusratkaisuun, joka kuitenkin takaisi, että jotakin saadaan, kun tiedetään, että jos aika venyy sinne viiteentoista vuoteen, niin mitään velkoja ei sen jälkeen ole enää saatavissa takaisin, Koskinen höpötti. 

Järjeömän pitkää perustuslain  ja ihmisoikeuksien vastaista velkavankeutta Koskinen perusteli"riMinisterin järjenjuoksun mukaan "rahoittajien etujen turvaaminen vaatii pitkiä vanhentumisaikoja". Koskinen vertasi pankkiirisekoilujen kaatamia yrittäjiä asuntovelallisiin, "jotka maksavat velkansa viimeistä penniä myöten". Ministerin ajatusmaailmaan ei mahtunut se että asuntovelalliset asuvat maksujensa jälkeen omissa taloissaan, mutta kaadetuilta yrittäjiltä on viety kaikki, aivan kaikki - myös ihmisarvo, useilta terveyskin ja perhe. 

Kaikkien elinkautisvelkavankien kyseiset 90-luvun alkuvuosien velat on jo maksettu. Niitä ei siis ole olemassa. Pankkiirit jotka ostelivat kaatamiensa yrittäjien vakuusomaisuuksia pilkkahintaan ja asuvat nyt ex-asiakkaittensa omakotitaloissa, ovat saaneet rahansa verovaroista. Verovaroilla korvattiin pankkiirien uhkapelit viimeistä markkaa myöten. Silti he myivät noin 70.000 entisen asiakkaansa pankkisalaisuudet ja mitätöimättömät velkakirjat bisnesmiehille viiden prosentin pääomahinnalla. Miljoonan velka siirtyi uudelle ahdistelijalle 50.000 markalla. Ostaja perii korkoa kuitenkin miljoonan markan mukaan. Oikeusvaltioissa tällainen toiminta luokitellaan laittomaksi koronkiskonnaksi!

Toistakymmentä vuotta jo jatkunut ulosotto on tuottanut ulosottomiehille kyllä ilmaiset joulukinkut, mutta virtuaalivelat ovat keskimäärin kuusinkertaistuneet! Summa halutaan vielä tästäkin tuplata vuoteen 2010 mennessä!Palataan Koskisen perusteluun:"Rahoittajien etujen turvaaminen vaatiipitkiä vanhentumisaikoja."Vain 16 % pankkisikailun aiheuttamista veloista jäi alkuperäisille rahoittajille. Loput 84 % ovat nyt bisnesmiesten harjoittamaa valkoista orjakauppaa  -  bisnesmiesten, jotka eivät ole koskaan rahoittaneet uhrejaan, eivät markallakaan. "oikeudenmukaisuus toteutuu samalla tavalla sekä yhden viikon että seitsemän vuoden vanhentumisajalla, koska molemmissa tapauksissa lopputuloksena on vapautuminen veloista". Mielenterveysongelmat räjähtivät käsiin 90-luvulla. Joka neljäs lapsi tarvitsee mutta ei saa apua mielenterveydellisiin ongelmiinsa, joista useimmat liittyvät vanhempien elinkautisiin velkavankeuksiin. Yli 15.000 ylivelkaannutettua elinkautisvelkavankia on

Osa "nollamaksusovinnoista" on viikon tai parin mittaisia mutta valtaosa jatkuu vielä vuoteen 2010. Oikeusministeriö on kirjallisesti ilmoittanut, että  valinnut itsemurhan keinoksi päästä tästä helvetistä.

FAKTA Mikäli päävelallista ei kyetä muistuttamaan velasta kymmeneen vuoteen,  se vanhenee suhteessa päävelalliseen. Näin ollen päävelallisen  velan vanhentuminen aikaansaa takaajienkin velkavastuun vanhentumisen liitännäisyytensä vuoksi.

 

  • PÄÄTOIMITTAJA Markku Rouhiainen ¤  Joensuu   mr.info@suomi24.fi

  • Karjalan Heili 1970-85, Sirmakka 1986-  

 
 
 
 
 
 

Valmis?

OLETKO
VALMIS
HÄÄTÄMÄÄN
ROTAT
LAIVASTA?
 
Kansan-
elättien
vaalit
lähestyvät.
 
Vain rikkaat
ovat
rikastuneet.
Lähes joka
viides
suomalainen
riutuu
köyhyys-
rajan ala-
puolella.
 
Sadat-
tuhannet
elävinä
haudatut
eivät
saaneet
tehdä
töitä
kahteen
vuosi-
kymmeneen.
Nyt he eivät
enää jaksa,
 
Verovaroilla
maksetut
velkakirjat
jätettiin
mitätöimättä.
Ne myytiin
halvalla
liituraita-
hemmoille ja
kaadetut
yrittäjät
pantiin pataan.
 
Hautakivien
paikalla ovat
postilaatikot,
joihin Itella
kantaa
maksettujen
velkojen
perintä-
kirjeitä
loputtomiin.