Poliisipartiolle tuli hätäkeskuksen kautta ilmoitus siitä, että henkilöauto on törmännyt valopylvääseen Helsingintien Suonionkadun jälkeisellä katuosuudella. Poliisipartio ja palokunnan yksiköitä meni tapahtumapaikalle. Ilmeni, että kuljettaja, vuonna 1980 syntynyt pakistanilaismies oli kuljettanut henkilöautoa Helsingintietä Skinnarilan suunnasta kohti keskustaa. Suonionkadun risteyksen jälkeen kuljettaja menetti autonsa hallinnan ja suistui kulkusuunnassaan vasemmalle keskikorokkeen päälle törmäten valaisinpylvääseen. Valaisinpylväs katkesi törmäyksen voimasta. Kuljettaja sekä kaksi kyydissä ollutta matkustajaa kuljetettiin sairasautolla Etelä-Karjalan keskussairaalaan saamaan hoitoa törmäyksessä saamiinsa vammoihin. Alkoholilla ei osuutta asiassa.
Nurmekselaisen 23-vuotiaan miehen epäillään lyöneen kirveellä päähän 21-vuotiasta yksityisasunnossa tiistaina aamuyöstä. Miehet olivat ryypiskelleet kaksistaan epäillyn asunnolla kunnes olivat riitaantuneet. Syntyneessä tappelussa 23-vuotias löi lopulta kirveellä päähän
uhriaan. 21-vuotias mies pääsi pakenemaan asunnosta kadulle, jossa sivullinen soitti hätäkeskukseen. Uhri toimitettiin saamaan hoitoa
Pohjois-Karjalan keskussairaalaan. Lyönnin seurauksena miehen ohimolle tuli tikattava avohaava. Hän ei ole hengenvaarassa.
Päivitetty sunnuntaina 050212 klo 22:40
¤ Heinäveden palokunta antoi palaa
¤ Asuinrakennus ja viisi kissaa paloivat
¤ Vessa kärysi ylikuumenemisesta
¤ Naapurissa asuva palomies riensi nakit ja muusi -hälytykseen
¤ Pakastin oli vähällä polttaa talon
PELASTUSLAITOS TIEDOTTAA KOVIEN PAKKASTEN SEURAUKSISTA - LIIALLISESTA LÄMMITTÄMISESTÄ
Kireä pakkasjakso on näkynyt pelastuslaitoksen arjessa hieman kiireisempänä kuin normaali tammi-helmikuun vaihde, mutta suurempia vahinkoja pakkasesta ei ole kuitenkaan ole toistaiseksi aiheutunut. Pakkanen on paukutellut rikki joitakin vesiputkia sekä aiheuttanut lukuisia erilaisia tarkastustehtäviä. Rakennuspaloja on kuluvalla viikolla ollut myös tavallista enemmän, mutta pakkanen ei ole suoranaisesti ollut näiden palojen aiheuttaja. Muutama autotallipalo on saanut alkunsa mahdollisesti tallissa olleen auton moottorilämmittimen vikaantumisesta.
Asuntojen tulisijoja on lämmitetty kiitettävän huolellisesti, eikä näistä ole kovasta käytöstä huolimatta paloja aiheutunut. Rakennuspalon riski pakkasella kuitenkin kasvaa, koska erilaiset lämmitys- ja sähköjärjestelmät ovat suurella kuormituksella. Tämän johdosta on syytä noudattaa huolellisuutta muun muassa tulisijojen ja erilaisten sähkölaitteiden käytössä. Lisäksi jokaisessa kodissa kannattaa tehdä myös omatoiminen paloturvallisuustarkastus, jolla varmistetaan että esimerkiksi palovaroittimet toimivat, tulisijat ja niiden ympäristö ovat kunnossa sekä alkusammutuskalustoa on nopeasti saatavilla.
Viikonlopuksi on tiedossa edelleen kiristyvää pakkasta ja sitä voi Pohjois-Karjalassa paikoin olla jopa yli 40 astetta, joten tämä on syytä ottaa huomioon talojen lämmityksessä ja ulkona liikuttaessa. Alkuviikosta sään ennustetaan lauhtuvan ja tällöin putkien jäätymisiä on odotettavissa lisää. Putkien jäätymiseen onkin syytä mahdollisuuksien mukaan varautua jo ennakolta, varsinkin jos jäätymisongelmia on aiemminkin esiintynyt. Esimerkiksi sisälämpötila kannattaa pitää riittävän korkealla kaikissa huonetiloissa kovasta lämmönkulutuksesta huolimatta. Lisäksi voi tehdä myös tilapäiserityksiä jäätymiselle riskialttiisiin paikkoihin. Mahdollisissa ongelmatilanteissa kehotetaan kääntymään LVI-liikkeiden puoleen ja jättämään mahdolliset putkien sulatustyöt ammattilaisille, koska sulatukseen liittyy putkirikon lisäksi myös tulipalon vaara.
Myös pelastuslaitoksen henkilöstöä koitellaan kovassa pakkasessa suoritetussa sammutus- ja pelastustyössä. Ulkona työskentely on huomattavasti haasteellisempaa kuin lauhalla kelillä niin henkilöstön kuin kalustonkin kannalta. 030212
SU 20:33 Pielavesi PYKÄLIKÖNTIE ¤ rakennuspalo: keskisuuri
SU 19:29 Suomussalmi ¤ rakennuspalo: suuri Ortodoksisen kirkon Onttoni Miihkalin leirikeskus tuhoutui tulipalossa Yli-Vuokin Kuivajärven kylässä. Kooltaan noin 400 neliömetrin kokoinen leirikeskus sijaitsi vanhassa 80-luvun lopulla lakkautetussa kansakoulussa muutaman kilometrin päässä Venäjän rajasta ja se oli syttyessään tyhjillään, eikä kukaan ollut vaarassa. Hälytyksen palosta teki ulkopuolinen henkilö.
SU 18:38 Joensuu ¤ liikenneonnettomuus: pieni
SU 13:19 Kuopio KINNONTIE ¤ vahingontorjunta: keskisuuri
SU 12:38 Pieksämäki ¤ ihmisen pelastaminen
SU 11:59 Savonlinna ¤ liikennevälinepalo: pieni
SU 11:47 Savonlinna ¤ ihmisen pelastaminen
SU 11:30 Nurmes ¤ rakennuspao: pieni
SU 07:19 Outokumpu ¤ rakennuspalo: pieni
SU 07:18 Parikkala ¤ rakennuspalo: pieni
SU 00:35 Liperi ¤ liikenneonnettomuus: pieni
LA 23:56 Joensuu ¤ rakennuspalo: pieni
LA 23:41 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
LA 22:40 Kaavi ¤ rakennuspalo. pien i
LA 21:09 Kuopio ¤ eakennuspalo: pieni
LA 18:56 Lappeenranta SOLKIKUJA 6 ¤ rakennuspalo: keskisuuri Solkikujalla kerrostalon kellari- ja väestönsuojatiloissa sytytettiin roskia palamaan, josta savua levisi myös porraskäytävään. Henkilövahinkoja ei aiheutunut.
LA 18:18 Tohmajärvi ¤ liikennevälinepalo: pieni
LA 18:05 Varkaus PATAVUORENTIE ¤ rakennuspalo: keskisuuri Kiinni jäänyt pelti aiheutti savua saunan lämmityksen yhteydessä Patavuorentiellä. Ei tulipaloa, pelastuslaitos tuuletti tilat.
LA 15:05 Mikkeli UUTELANTIE 7 ¤ rakennuspalo: keskisuuri Noin 24 neliöinen lautarakenteinen sauna tuhoutui sisäosiltaan tulipalossa Uutelantiellä. Palo ei aiheuttanut henkilövahinkoja.
LA 14:05 Imatra KOSKIKATU ¤ eläimen pelastaminen
LA 14:30 Leppävirta MATONIEMENTIE ¤ rakennuspalo: keskisuuri
LA 14:08 Lappeenranta ¤ rakennuspalo: pieni
LA 12:14 Savonlinna ¤ ihmisen pelastaminen
LA 11:51 Varkaus ¤ autom.palohälytys Stora Enso, hiilisiilon sisäpuolella palo, springleri ja henkilökunnan alkusammutus rajoitti paloa, pelastuslaitos suoritti sammutuksen, vahingot rajoittuvat siiloon ja ulkopuolisiin rakenteisiin, tehtaan palokunta jäi jälkivartiointiin ja raivaukseen.
LA 09:39 Pielavesi MAANINGANTIE 628 ¤ rakennuspalo: keskisuuri
LA 04:28 Heinävesi ¤ rakennuspalo: pieni
LA 03:52 Leppävirta ¤ liikenneonnettomuus: pieni
LA 02:21 Kerimäki ¤ rakennuspalo: pieni
LA 00:51 Joensuu ¤ rakennuspalo: pieni
PE 22:50 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
PE 21:13 Joensuu ¤ rakennuspalo: pieni
PE 21:01 Joensuu ¤ liikennevälinepalo: pieni
PE 20:55 Ilomantsi ¤ rakennuspalo: pieni
PE 19:28 Hankasalmi ¤ liikennevälinepalo: keskisuuri Hakelastissa olevan rekan perävaunun pyörä syttyi tuleen valtatiellä 9, mutta pelastuslaitoksen mukaan tuli ei ole levinnyt lastiin.
PE 18:49 Juankoski ¤ rakennuspalo: keskisuuri Puutavaraa polttanut mies säikäytti naapurustoaan Juankoskella. Naapurit olivat nähneet pihalta savua ja liekkien loimotusta. Paikalla paljastui, että mies oli poltellut pihallaan 200 litran tynnyrissä ilmeisesti rakennusjätettä.
PE 18:39 Heinävesi ¤ rakennuspalo: keskisuuri Maatilan suurikokoinen vanha päärakennus paloi maan tasalle Varistaipaleella. Tyhjillään ollutta vanhaa taloa oli lämmitetty kovalla pakkasella. Palokunta keskittyi suojelemaan pihapiirin muita rakennuksia, ja vanha talo sai palaa kivijalkaan.
PE 16:38 Maaninka ¤ maastopalo: pieni
PE 15:26 Kitee ¤ liikenneonnettomuus: pieni Henkilöauto suistui Imatrantiellä kulkusuunnassaan oikealle tien raviin, jossa pyörähti katon kautta ympäri jääden kyljelleen. Onnettomuudessa ei tullut henkilövahinkoja.
PE 15:25 Joensuu ¤ rakennuspalo: pieni Omakotitalossa Kyllikinkadulla sulatettiin jäätynyttä vesiputkea kuumailmapistoolilla, josta lähtenyt kova kuumuus sytytti keittiön seinän palamaan. Asukas aloitti jauhesammuttimella alkusammutustoimet ja palomiehet sammuttivat lopullisesti tulipalon.
PE 13:52 Nilsiä ¤ rakennuspalo: pieni
PE 09:23 Kuopio ¤ rakennuspalo: keskisuuri Maatilan päärakennus tuhoutui täysin tulipalossa Riistavedellä. Ihmishenkiä ei ollut vaarassa, mutta viisi kissaa jäi liekkeihin. Syttymissyy ei ole vielä selvillä. Samassa pihapiirissä olleet muut rakennukset eivät kärsineet vahinkoja.
PE 06:29 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
PE 05:21 Pieksämäki ¤ rakennuspalo: pieni
PE 04:12 Lappeenranta ¤ rakennuspalo: pieni Kannelkadulla lehdenjakaja kuuli palovaroittimen piippauksen yhdestä asunnosta. Palokunta sammutti parvekkeella kytemisvaiheessa olleen palon, joka oli muodostanut niin paljon savua, että sisätiloissa ollut palovaroitin siihen reagoi.
PE 03:59 Joensuu ¤ rakennuspalo: keskisuuri Sortavalankadulla sijaitsevan kaksikerroksisen noin 180-neliöisen paritalon yläkerran olohuoneessa syttyi tulipalo. Palo oli leviämässä myös rakennuksen välipohjaan. Rakennuksen vesikattoa avattiin, ja välipohjassa ollut palo saatiin hallintaan. Talon yläkerta kärsi mittavat savun ja kuumuuden aiheuttamat vahingot. Kukaan ei loukkaantunut.
PE 03:18 Joensuu ¤ liikenneonnettomuus:¤ pieni Valtatiellä 6 Pyhäselässä noin kilometri Haavanpään risteyksestä etelään henkilöauto ajautui vastaantulevien kaistalle, josta auto jatkoi vielä lumipenkan kautta lyhtypylvääseen ja siitä kautta ojaan. Törmäyksessä lievähkösti loukkaantunut mieskuljettaja puhalsi 0 promillea, mutta puhe oli sammaltavaa ja käytös sekava. Miehen hallusta löytyi tarkastuksen yhteydessä pari pientä pussia valkoista jauhetta, jota epäillään huumausaineeksi.
PE 01:42 Varkaus ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TO 22:10 Mäntyharju ¤ rakennuspalo: keskisuuri Palonalku omakotitalossa Nirontiellä. Palo saatiin nopeasti sammutettua ja vahingot jäivät pieniksi.
TO 22:10 Mäntyharju NIRONTIE ¤ rakennuspalo: keskisuuri
TO 17:54 Joensuu ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TO 16:31 Juva ¤ rakennuspalo: pieni
TO 16:03 Siilinjärvi ¤ rakennuspalo: pieni
TO 15:46 Punkaharju PUTIKONTIE 36 ¤ rakennuspalo: keskisuuri Vanhasta kaupparakennuksesta tehdyssä asuinrakennuksessa Putikossa oli lämmitetty pakkasen torjunnaksi uunia. Hormin vieressä olevat yläkerran vessakopin tukirakenteet syttyivät tuleen. Palokunta kävi repimässä rakenteita auki ja sammuttamassa tulipalon.
TO 15:21 Kerimäki KITKANTIE ¤ vahingontorjunta: keskisuuri
TO 14:16 Outokumpu ¤ liikenneonnettomuus: pieni Kuusjärventiellä sattui henkilöauton ja rekan risteyskolari. Rekka-auto oli kääntymässä risteysalueella kulkusuunnassa vasemmalle, kun vasemmalta tullut henkilöauto törmäsi rekan perävaunuun. Henkilöauton kuljettaja loukkaantui lievästi ja kuljetettiin terveyskeskukseen. Rekan kuljettaja ei loukkaantunut.
TO 13:01 Kontiolahti TEYRISAARI ¤ eläimen pelastaminen; keskisuuri 11 lehmää putosi jäihin Höytiäisellä Teerisaaren länsipuolella. Lehmät olivat karanneet aitauksesta ja menneet jäälle parinsadan metrin päähän maatilasta. Kun ne pakkautuivat yhteen kasaan, jää petti niiden alla. Lehmistä seitsemän saatiin pelastettua ja neljä kuoli. Eläinlääkäri tarkasti eläimet.
TO 12:19 Nilsiä ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TO 09:34 Liperi ¤ liikennevälinepalo: pieni
TO 06:54 Leppävirta SAAMAISENTIE 1076 ¤ rakennuspalo: keskisuuri Ilmoitus savusta omakotitalon sisällä Länsi-Saamaisentiellä. Pelastuslaitos havaitsi kytöpalon talon uunin ja seinän välissä. Pelastuslaitos joutui purkamaan puolitoistakerroksisen purueristeisen talon ulkoseinää sammuttaakseen kytevän palon.
TO 04:16 Lapinlahti ¤ rakennuspalo: pieni
TO 01:55 Lapinlahti VT5 ¤ liikenneonnettomuus: keskisuuri Valtatiellä 5 Mäkikylän risteyksen tienoilla noin 5 km Lapinlahdelta etelään sattui henkilöauton ja rekan välinen nokkakolari. Rekka ajautui törmäyksen jälkeen oikealle puolelle ojaan. Henkilöauton kuljettaja, lapinlahtelainen mies, menehtyi törmäyksessä. Rekan kuljettaja ei loukkaantunut.
KE 19:26 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
KE 19:20 Lappeenranta ¤ rakennuspalo: pieni
KE 17:37 Kiuruvesi TORIKATU ¤ rakennuspalo: keskisuuri KT 3 krs.n yksiö, nakit ja muusit. Lähellä asunut palomies tuli suoraan kohteeseen, sammutti palon vedellä. Pelastuslaitoksen yksiköt savutuulettaa kohteessa.
KE 16:19 Kuopio PUIJONLAAKSONTIE ¤ rakennuspalo: keskisuuri
KE 15:55 Kerimäki SAARIJÄRVENTIE ¤ liikennevälinepalo: keskisuuri
KE 11:10 Kuopio ¤ liikenneonnettomuus: pieni
KE 10:44 Pieksämäki ¤ liikenneonnettomuus: pieni
KE 08:19 Juva ¤ liikenneonnettomuus: pieni
KE 01:01 Joensuu ¤ rakennuspalo: pieni
KE 00:01 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
TI 20:51 Kuopio ¤ rakennuspalo: keskisuuri Luhtatiellä sijaitseva omakotitalo syttyi tuleen ja oli palokunnan päästessä paikalle täyden palon vaiheessa. Yhden ihmisen pelätään jääneen palavan talon sisään.
TI 20:10 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
TI 18:48 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
TI 18:33 Joensuu ¤ rakennuspalo: pieni
TI 16:41 Liperi ¤ rakennuspalo: pieni
TI 14:33 Juuka ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TI 14:15 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
TI 12:42 Imatra ¤ rakennuspalo: keskisuuri Kaksikerroksinen puurakenteinen pienkerrostalo tuhoutui täysin tulipalossa Raitarinteellä. Palon epäillään syttyneen siitä, että asukas oli aiemmin päivällä sulatellut jäätyneitä putkia. Talosta pelastettu mies sai lievän häkämyrkytyksen ja toimitettiin hoitoon.
TI 12:24 Liperi ¤ liikennevälinepalo: pieni Auto syttyi palamaan autotallissa Mattisenlahdentiellä ilmeisesti lämmityslaitteen vian vuoksi. Noin 40 m2:n autotalli ja sen sisällä ollut auto tuhoutuivat täydellisesti.
TI 12:02 Joensuu ¤ rakennuspalo: pieni
TI 11:24 Kuopio ¤ rakennuspalo: keskisuuri
TI 08:18 Kontiolahti ¤ rakennuspalo: keskisuuri Pakastin syttyi palamaan omakotitalossa Paitalammentiellä. Pelastuslaitoksen saapuessa paikalle pakastin ei enää palanut ja tehtäväksi jäi tuulettaa tilat. Kukaan ei loukkaantunut.
TI 04:48 Joensuu ¤ rakennuspalo: keskisuuri Kuivaamopalo UPM Kymmene Wood Oy:n tehtaalla Sirkkalantiellä. Palo sammui nopeasti sprinklerijärjestelmän avulla, minkä jälkeen palokunta huolehti jälkisammutuksesta.
TI 01:09 Kitee ¤ rakennuspalo: pieni
TI 00:22 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
MA 21:38 Nurmes RAATIHUONEENKATU ¤ rakennuspalo: keskisuuri Nurmeksen työpaja kaupungin keskustassa paloi maantasalle.
MA 17:51 Joensuu ¤ rakennuspalo: pieni
MA 17:33 Joroinen VT5 ¤ liikenneonnettomuus: keskisuuri Rekan nuppi on kaatunut 5-tien rampissa Joroisten kirkonkylän kohdalla. Yhdistelmän perävaunu on pystyssä. Onnettomuus ei ole aiheuttanut henkilövahinkoja. Onnettomuus aiheuttaa haittaa liikenteelle, etelään menevä ramppi oöi suljettuna.
MA 17:11 Ilomantsi MANTSINTIE ¤ liikennevälinepalo: pieni Henkilöautosta kuskinpuolen penkinpäällinen savusi sähkövian vuoksi.
Pelastuslaitos teki auton virrattomaksi ja sammutti kytevänpalon.
MA 17:06 Mikkeli MARKONTIE ¤ rakennuspalo: keskisuuri
MA 15:04 Joensuu ¤ rakennuspalo: pieni
MA 10:55 Joensuu ¤ vaarallisen aineen onnettomuus: pieni
MA 10:10 Suomenniemi ¤ liikenneonnettomuus: pieni
MA 08:17 Ilomantsi ¤ rakennuspalo: keskisuuri Huoltohallissa Möhköntiellä oli syttyä uhkaava tulipalo, kun kuorma-auton tukirakenteita rälläköitiin kulmahiomakoneella. Kulmahiomakoneesta lähtenyt kipinäsuihku sytytti kattolevyn palamaan ja katossa olevasta reiästä palo oli leviämässä yläpohjaan. Pelastuslaitos sammutti palon nopeasti.
07:43 Kuopio ¤ liikenneonnettomuus: pieni
MA 05:37 Savonlinna ¤ rakennuspalo: pieni
MA 01:23 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
SU 23:26 Kuopio ¤ rakennuspalo: keskisuuri
SU 17:50 Heinävesi ¤n liikenneonnettomuus: pieni
SU 17:28 Leppävirta ¤ tulipalo muu: pieni
SU 16:08 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
SU 12_54 Joensuu ¤ rakennuspalo: pieni
SU 12:49 Joensuu ¤ eläimen pelastaminen
SU 12:18 Puumala ¤ liikenneonnettomuus: pieni
SU 11:03 Kitee ¤ ymp.onnett.maalla: pieni
SU 10:54 Nurmes ¤ eläimen pelastaminen Lehmä oli juutttunut takapuolestaan kiinni lantaluoriin navatassa Lopotintiellä. Pelastuslaitoksen yksikkö yhteistyössä tilan omistajien kanssa sai vedettyä lehmän takapuolen irti lantaluorista.
SU 09:54 Joensuu ¤ rakennuspalo: pieni
SU 09:24 Juankoski ¤ ihmisen pelastaminen puristuksista
SU 09:16 Heinävesi ¤ rakennuspalo: pieni
SU 06:47 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
SU 06:46 Kuopio ¤ vahingontorjunta: keskisuuri Pakkanen jäädytti putket ja aiheutti vesivahingon keskustassa Carlson-tavaratalossa. Rakentamisesta johtuen kaikki lämmöt eivät olleet päällä. Vettä valui yhdestä putkesta sisäänkäynnin kohdalla. Vahingot jäivät pieniksi.
LA 22:17 Kuopio ¤c rakennuspalo: pieni
LA 21:54 Nilsiä ¤ liikenneonnettomuus: pieni
LA 18:15 Tohmajärvi ¤ rakennuspalo: keskisuuri Sähkölaite kärytti hieman Vainiotie 1:ssä. Ei paloa.
LA 16:30 Siilinjärvi ¤ liikenneonnettomuus: pieni
LA 15:17 Joensuu ¤ rakennuspalo: pieni
LA 12:34 Kuopio ¤ rakennuspalo. pieni
LA 11:32 Rautavaara ¤ rakennuspalo: keskisuuri Puuhellan läheisyydessä sulanut muovinen tarjotin aiheutti voimakasta savunmuodostusta Metsätiellä sijaitsevan 1½-kerroksisen omakotitalon sisätiloissa. Palokunta sammutti tarjottimen jäämät ja siirtyi tämän jälkeen jälkivartiointiin.
LA 10:30 Puumala ¤ eläimen pelastaminen
LA 10:18 Leppävirta ¤ liikenneonnettomuus: pieni
LA 10:14 Juva ¤ liikenneonnettomuus: pieni
LA 06:08 Kitee ¤ rkennuspalo: pieni Autotallissa olevan lämmitysuunin läpiviennin alueella seinässä ja yläpohjassa syttyi tulipalo Kopolantiellä. Talonväen alkusammutus rajoitti paloa ja pelastuslaitos sammutti palon lopullisesti purkamalla seinä- sekä kattorakenteita. Vahingot jäivät vähäisiksi.
PE 18:45 Joroinen ¤ liikenneonnettomuus: pieni
PE 17:53 Leppävirta ¤ liikenneonnettomuus: pieni
PE 17:01 Tohmajärvi ¤ liikennevälinepalo: pieni
PE 16:39 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
PE 15:26 Enonkoski ¤ eläimen pelastaminen
PE 12:45 Lappeenranta # rakennuspalo: keskisuuri Tulipalo Finnsementin sementtitehtaan klinkkeriuunin hienohiilisiilossa Poikkitiellä. Siilon automaattinen hiilidioksidisammutuslaitteisto tukahdutti tulen. Pelastuslaitos kävi varmistamassa tilanteen ja sopimassa jälkihoidosta.
PE 11:57 Varkaus ¤ poliisitilannePoliisi piiritti yksityisasuntoa Relanderinkadulla. Poliiseja kohti ammuttiin asunnosta, mutta kukaan ei loukkaantunut. Poliisikoira haavoittui päähän porraskäytävässä ammutuista laukauksista. Piiritystilanne oli ohi klo 14.40. Poliisin mukaan piiritetty henkilö ampui itseään hallussaan olleella käsiaseella päähän. Kohdetalo ja sen piha-alue ovat edelleen eristettynä, muualta eristys on purettu. Tilanne sai alkunsa, kun poliisi meni ottamaan kiinni puukotuksesta epäiltyä henkilöä asunnosta.
PE 12:47 Kuopio ¤ rakennuspalo: keskisuuri Tuetun asumisen palvelutalon asukas sytytti huoneensa irtainta tuleen Inkilänkodissa Inkilänmäellä. Lähihoitajaharjoittelija sammutti nopeasti havaitun palon sammuttimella alkuunsa. Kukaan ei loukkaantunut, palomiehet tuulettivat talon savusta.
PE 04:59 Joensuu ¤ rakennuspalo: pieni
PE 04:37 Sotkamo ¤ vahingontorjunta: keskisuuri Itellan lajittelukeskuksessa Kainuuntiellä sattui vesivahinko. Vettä pääsi valumaan noin 300 neliömetrin alalle sekä Itellan että 4H-yhdistyksen tiloihin. Vessaan menevä vesiputki oli jäätynyt yöllä avoinna olleiden lastaussillan ovien takia. Putken jäädyttyä puserrusliitin antoi periksi.
TO 18:52 Juva ¤ rakennuspalo: pieni
TO 16:54 Polvijärvi ¤ rakennuspalo. pieni
TO 15:40 Savonlinna ¤ rakennuspalo: pieni
TO 15:14 Kontiolahti ¤ rakennuspalo: pieni
TO 13:55 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
TO 13:02 Imatra ¤c rakennuspalo: keskisuuri Stereoräkki paloi ja aiheutti savua omakotitalon autotallissa Kiskotiellä. Pelastuslaitos sammutti alkavan palon. Kukaan ei loukkaantunut.
TO 10:56 Liperi ¤liikenneonnettomuus: pieni Heinävedentien ja Suurjoentien risteyksessä sattui kahden henkilöauton kolari. Kääntyvää autoa väistänyt auto suistui keula edellä ojaan, sen kuljettaja loukkaantui lievästi ja kuljetettiin tarkastukselle terveyskeskukseen.
TO 10:25 Juankoski ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TO 06:32 Kontiolahti ¤ liikennevälinepalo: pieni Kunnasniementiellä henkilöauto paloi romuksi. Joensuun palomiesten tehtäväksi jäi jälkisammuttaa palanut henkilöauto lumella. Poliisi kaipaa asiasta silminnäkijähavaintoja.
KE 18:21 Sotkamo ¤ rakennuspalo: pieni
KE 17:59 Imatra ¤ rakennuspalo: pieni
KE 14:15 Lappeenranta RÄNNIKORVENTIE ¤ rakennuspalo: keskisuuri
KE 13:58 Nurmes LOPOTINTIE ¤ eläimen pelastaminen
KE 13:25 Joensuu TUUPOVAARA SONKAJANRANNANJÄRVI ¤ eläimen pelastaminen Mies oli havainnut aamulla joutsenen sulassa vedessä. Joutsen oli ollut sulassa jo useita päiviä. Pelastuslaitos kävi tarkastamassa joutsenen kunnon. Jousen näytti olevan hyvissä voimissa. Joutsen poistui paikalta kesken pelastusyritysten.
KE 08:20 Joensuu ¤ eläimen pelastaminen
KE 08:09 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
KE 03:23 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
KE 01:20 Pieksämäki ¤ liikenneonnettomuus: pieni
KE 00:38 Lieksa KORISEVANTIE ¤ rakennuspalo: keskisuuri Korisevantiellä syttyi traktori tuleen konehallissa. Palon leviäminen rakennukseen saatiin estettyä. Palo ei levinnyt traktoria pidemmälle. Kohteeseen hälytettiin yksiköitä Lieksasta, Nurmeksesta sekä Joensuusta yhteensä 16 henkilöä.
KE 00:23 Joensuu ¤ rakennuspalo: pieni
KE 00:20 Joensuu ¤ eläimen npelastaminen
TI 21:16Juankoski RIEKKILÄNTIE ¤ rakennuspalo: keskisuuri
TI 19:48 Lappeenranta ORIONINKATU 9 ¤ rakennuspalo: keskisuuri 5-krs.kerrostalon 2.krs.asunnon keittiö tuhoutui tulipalossa Skinnarilassa Orioninkadulla. Henkilövahingoilta vältyttiin, sillä asukas pääsi pelastautumaan ulos asunnosta.
TI 16:55 Liperi HARMAANIEMENTIE ¤ liikennevälinepalo: pieni Henkilöauton kuljettaja huomasi Harmaaniementiellä kesken ajamisen, että konepellin alta tulee savua. Kuljettaja sammutti sähköjohdoissa olleet pienet liekit lumella. Pelastusyksikölle jäi tehtäväksi tehdä ajoneuvo virrattomaksi sekä varmistaa tilanne.
TI 16:53 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
TI 13:50 Rautjärvi ¤ liikenneonnettomuus: pieni Kuutostiellä Laikosta hieman pohjoiseen pakettiauto ja traktori törmäsivät sillä seurauksella, että traktori lensi ojaan katolleen.
TI 12:39 Nilsiä ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TI 11:46 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
TI 10:28 Punkaharju ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TI 10:22 Iisalmi TEOLLISUUSKATU ¤ rakennuspalo: keskisuuri pienteollisuushallissa loisteputken kuristin kärähtänyt, ei paloa eikä vahinkoja.
TI 09:41 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
TI 05:54 Lieksa ¤ rakennuspalo: pieni
TI 05:00 Joensuu ¤ liikenneonnettomuus: pieni
MA 23:50 Tohmajärvi ¤ rakennuspalo: pieni
MA 17:36 Siilinjärvi ¤ rakennuspalo: kkeskisuuri
MA 16:27 Nurmes ¤ eläimen pelastaminen
MA 15:20 Valtimo ¤ rakennuspalo: keskisuuri Loisteputkivalaisimen kuristin kärähti Keskuskadulla. Ei tulipaloa
MA 13:54 Varkaus ¤ liikenneonnettomuus: pieni
MA 12:49 Juva ¤ liikenneonnettomuus: pieni Tie 5 välillä Mikkeli - Kuopio. Paikka: Juva. Paikasta Mikkeli noin 43 km suuntaan Kuopio.
Tarkempi paikka: Halla-aho. Juvalta n. 3 km Varkauden suuntaan.
MA 12:41 Pertunmaa ¤ rakennuspalo: keskisuuri Asuinrakennus on tuhoutunut täysin tulipalossa Rajaniementiellä. Mahdollisista henkilövahingoista ei toistaiseksi ole tietoa. Pelastuslaitos jatkaa sammutustöitä.
MA 10:40 Juva ¤ liikenneonnettomuus: pieni
MA 09:56 Ruokolahti ¤ eläimen pelastaminen
MA 09:41 Kuopio ¤ liikenneonnettomuus: pieni
MA 08:53 Punkaharju ¤ liikenneonnettomuus: pieni
MA 08:38 Pieksä,äki ¤ liikenneonnettomuus: pieni
MA 05:16 Nilsiä ¤ rakennuspalo: pieni
MA 00:35 Kesälahti VT6 ¤ liikenneonnettomuus: pieni Lappeenrannantiellä lähellä Kesälahden ja Särkisalmen rajaa sattui kahden henkilöauton kolari. Autoissa olleista kolmesta henkilöstä kaksi loukkaantui lievästi ja kuljetettiin sairaalaan Lappeenrantaan.
SU 21:28 Joensuu ¤ liikenneonnettomuus: pieni
SU 18:20 Varkaus ¤ rakennuspalo: pieni
SU 17:10 Lappeenranta ¤ rakennuspalo: pieni
SU 13:30 Suonenjoki ¤ liikennevälinepalo: pieni
SU 13:16 Kuopio ¤ liikenneonnettomuus: pieni
SU 07:57 Nurmes LOPOTINTIE ¤ eläimen pelastaminen Palomiehet kutsuttiin avuksi lehmän nostoon Lopotintielle, kun poikimista odottava lehmä ei jaksanut nousta omin avuin jaloilleen. Lehmää yritettiin nostaa jaloilleen usean hengen voimin kahden tunnin ajan onnistumatta. Lopuksi eläinlääkäri neuvoi puhelimessa nostajia, että lehmä jätettäisiin makaamaan lattialle hyvään asentoon ja seurattaisiin sen vointia
SU 06:37 Enonkoski ¤ rakennuspalo: keskisuuri Piharakennus tuhoutui täysin tulipalossa Kaunismäentiellä. Pelastuslaitoksella ei ole toistaiseksi tietoa syttymissyystä. Rakennuksessa ei ollut sähköjä.
SU 05:29 Siilinjärvi ¤ rakennuspalo: pieni
LA 14:38 Nurmes ¤ liikenneonnettomuus: keskisuuri Kahden henkilöauton ja yhden pakettiauton risteyskolari Salmenkyläntien ja Kuopiontien risteyksessä. Onnettomuudessa oli osallisena yhteensä seitsemän henkilöä, joista yksi loukkaantui vakavasti ja neljä lievästi.
LA 13:17 Kuopio ¤ liikenneonnettomuus pieni
LA 13:16 Joensuu ¤ ihmisen pelastaminen
LA 06:16 Polvijärvi ¤ ymp.onnett.maalla: pieni Sähkömuuntaja räjähti ja muuntajan öljyt valuivat maahan Päivärinteentiellä. Osa öljystä paloi ja pelastuslaitos keräsi öljyisen lumen pois. Sähköyhtiö huolehtii pintamaiden vaihdosta ja ongelmajätteen pois kuljettamisesta.
LA 03:33 Siilinjärvi ¤ rakennuspalo: pieni
PE 21:19 Outokumpu ¤ liikenneonnettomuus: pieni Maastoauton perässä ajoenuvonkuljetus traileri, yhdistelmän traileri suistunut tieltä ja vetoauto kaatunut kyljelleen ajoradalle. Käännetty kaatunut maastoauto pyörilleen paikalla olleen traktorin avustuksella ja siirretty läheiselle levikkeelle. Traileri siirretty samalle levikkeelle. Ajorata oli tapahtumahetkellä liukas.
PE 20:22 Lapinlahti ¤ liikenneonnettomuus: keskisuuri Valtatie 5:llä Lapinlahdella sattunut kahden henkilöauton onnettomuus sulkee tällä hetkellä tien liikenteeltä. Kolme kuoli, kaikki etelän suunnasta tulleessa henkilöautossa.
PE 19:27 Lappeenrantaq ¤ rakennuspalo: pieni
PE 16:35 Kitee ¤ liikenneonnettomuus: pieni
PE 16:23 Suonenjoki ¤ liikenneonnettomuus: pieni
PE 10:03 Kuopio ¤ liikenneonnettomuus: pieni
PE 07:12 Parikkala ¤ liikenneonnettomuus: pieni Täysperävaunullinen rekka suistui ojaan Kuutostiellä Särkisalmelta vähän matkaa Joensuun suuntaan. Sen jälkeen ojaan pyörähti parin kilometrin päässä ensimmäiseltä tapahtumapaikalta vielä virolainen rekka. Henkilövahinkoja ei sattunut.
TO 20:36 Iisalmi/Idensalmi, PARKATINTIE, rakennuspalo: keskisuuri kytevä kattopalo, syttymissyy ei selvillä, palokunta purki kattoa 3 neliön alalta.
TO 19:15 Joensuu ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TO 17:05 Kuopio ¤ rakenneuspalo: pieni
TO 16:12 Siilinjärvi ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TO 15:42 Kuopio SATURANNANTIE 5 ¤ rakennuspalo: keskisuuri
Kuorma-auton ja henkilöauton törmäys 5 tiellä Leppävirran kohdalla. Kaksi loukkaantunutta toimitettu jatkohoitoon.
TO 10:47 Kontiolahti ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TO 10:32 Joensuu ¤ rakennuspalo: pieni
TO 09:55 Parikkala ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TO 09:05 Lieksa ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TO 06:12 Saavonlinna ¤ rakennuspalo: pieni
TO 03:56 Kesälahti ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TO 03:37 Outokumpu ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TO 00:44 Polvijärvi ¤ tulipalo muu: pieni
PALVELIN EI OLE SÄILYTTÄNYT KESKIVIIKON PÄIVITYSTÄ
TI 17:39 Lappeenranta ¤rakennuspalo: keskisuuri Pieni palonalku kerrostalon kellarissa sijaitsevassa sähkökeskuksessa Valtakadulla. Palo ei aiheuttanut henkilövahinkoja ja aineellisetkin vahingot jäivät pieniksi.
TI 16:35 Kontiolahti ¤ rakennuspalo: keskisuuri Hoitolaitoksesta Kontioniementieltä tuli automaattisen paloilmoittimen antama hälytys. Kohteessa ei paloa. Savu oli tullut palaneesta ruuasta. Nakit ja muusi 650 €.
TI 13:44 Iisalmi ¤ ymp.onnett.maalla: keskisuuri Iisalmen aseman ratapihalla valui maahan noin 200-300 litraa polttoöljyä. Pohjois-Savon pelastuslaitos poistaa maasta öljyistä sepeliä sen mitä sieltä lähtee.
TI 11:53 Savonlinna ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TI 08:48 Kesälahti ¤ eläimen pelastaminen Puuliiterissä Lehmisavuntiellä kissa oli jäänyt kiinni minkinrautoihin. Kissa toimitettiin eläinlääkärille tarkistettavaksi talon omistajan toimesta. Kissan omistaja ei ole tiedossa.
TI 07:56 Kuopio ¤ liikenneonnettomuus: pieni
MA 17:12 Kuopio ¤ ihmisen pelastaminen
MA 15:04 Lapinlahti ¤ liikenneonnettomuus: pieni
MA 12:48 Liperi ¤ rakennuspalo; keskisuuri Noin 500 neliön navetta tuhoutui lähes täysin tulipalossa Nostamontiellä. Navetassa olleet eläimet saatiin pelastettua ja siirretään lähellä olevaan omistajan toiseen navettaan. Sammutus- ja raivaustyöt jatkuvat vielä useita tunteja. Palon arvioidaan saaneen alkunsa viljansiirtokierukan vikaantumisesta.
MA 12:26 Savonlinna ¤ ihmisen pelastaminen vedestä
MA 11:36 Nilsiä ¤ ihmisen pelastaminen vedestä
MA 09:29 Kuopio ¤ liikenneonnettomuus: pieni
MA 06:46 Joensuu ¤ liikenneonnettomuus: pieni Puolustusvoimien kuorma-auton perässä vedetyn telikärryn irtoaminen aiheutti ongelmia kehätiellä Pekkalan sillan Karsikon puoleisessa päässä. Kuorma-auton perässä ajanut henkilöauto törmäsi irronneeseen kärryyn. Tilanteesta selvittiin ilman henkilövahinkoja.
Niiralassa ei laajenneta vuosikausiin
Venäjä on pudottanut Värtsilän raja-asemansa laajennusprojektin lähivuosien ohjelmastaan. Päätös tuli
takaiskuna suomalaisille, joilla oli valmiudet oman osuutensa päivittämiseen vaikka heti. Rajanylityspaikka on mitoitettu
700 ajoneuvolle vuorokaudessa, mutta vilkkaimpina päivinä autoja on jo 1700. Venäjän päätös tulee kasvattamaan
jonotusaikoja mennen tullen Venäjän puolella. 310112
Karjalan Sanomat järjestää jälleen
lukijamatkan Petroskoihin
Karjalan Sanomat järjestää uuden lukijamatkan Suomesta Venäjän Karjalaan ja Petroskoihin 5.—8. huhtikuuta 2012. Matkalle otetaan
noin 35—40 henkeä. Ryhmässä voi olla vakituisia lehden lukijoita ja myös Petroskoin-matkasta haaveilevia. Vierailu sisältää käynnin
suomen kieleen erikoistuneessa 17. lukiossa ja mahdollisuuden seurata oppituntia, kiertoajelun suomalaisessa Petroskoissa ja
vastaanoton Karjalan Sanomissa. Suomenkielinen esitys Kansallisessa teatterissa tai Kantele-talossa antaa voimakkaan vaikutelman
nykyajan suomalaisesta kulttuurista Venäjän Karjalan pääkaupungissa. Paluumatkalla ryhmäläiset pääsevät myös
Sortavalaan, jossa tarjolla ovat kiertoajelu ja käynti taiiteilija Kronid Gogolevin puutaulujen galleriassa. Lisänä on myös vepsäläisyyteen tutustuminen. Valmismatka on puolihoidolla. Hinta lehden tilaajille on 318 euroa ja muille matkustajille on 358 euroa. Majoitus on uudess
a Hotelli Äänislinnassa. LÄHDE KARJALAN SANOMAT
Petroskoista halutaan Suomeen jatko-opiskelemaan
Suomi kouluttaa jo yrittäjiä ja kehittää maaseudun pienyrittämistä
Petroskoilaiset koululaiset ajattelevat yhä useammin sitä, että koulun jälkeen he jatkavat opiskeluaan Suomessa. Asiasta kertoo Karjalan Sanomst. Suomalais-ugrilaisen koulun 9.luokan oppilas ALEKSANDRA SHIRINA pitää Suomen koulutusta parhaana. Suomessa
opiskelijat voivat harjoitella opiskelun rinnalla yrityksissä, Shirina ihastelee. Korkeakoulun tai yliopiston jälkeen on mahdollisuus saada
työtä ja hyvä palkka. Suomessa saatu päättötodistus hyväksytään EU-maissa. Koulutusaloista kansainvälinen liiketoiminta, ravintola- ja matkailuala sekä lääketiede houkuttelevat tyttöjä tällä hetkellä muita enemmän. Tytöt osallistuivat lokakuussa tutustumismatkalle Savonia-ammattikorkeakouluun Kuopioon ja Varkauteen.
Osa suomalaisista koulutusohjelmista on nykyään hyvin tunnettua petroskoilaisille. Suomen korkeakoulujen edustajat ovat käyneet
täällä jo neljän vuoden ajan pari kolme kertaa vuodessa kertomassa opiskelumahdollisuuksista ja koulutusohjelmista. Useimmiten petroskoilaisille ylioppilaille tarjotaan englanninkielisiä opetusohjelmia. Nuoria kiinnostavat eniten IT-ala, matkailu, markkinointi, logistiikka ja
kansainvälinen liiketoiminta.
Suomalaiset ovat jo aloittaneet yrittäjäkoulutuksen Petroskoissa. Suomi auttaa Karjalaa kehittämään
pienyrittäjyyttä maaseudulla- 051111
Karjalan arvometsät teollisuuden alttarille
Karjalan aluesuunnitteluun on tehty muutoksia, joiden mukaan tasavalta menettää
1 300 tuhatta hehtaaria arvokasta metsää. Korjaukset estävät matkailun kehitystä ja
kestävän metsänkäytön edistämistä. Lisäksi tasavallan luonnonsuojeluprojekti pannaan
jäihin.
Suunniteltujen metsänsuojelualueiden määrä vähenee 60:sta 20:een. Niiden pinta-ala vähenee
511 700 tuhanteen hehtaariin ja käsittää 2,8 prosenttia Karjalan pinta-alasta. Lisäksi
suunniteltujen suojelualueiden perustaminen on venynyt viideksi vuodeksi. Vuonna 2007 Karjalan
hallitus päätti, että vuoteen 2025 mennessä Karjalassa on 1 838 500 hehtaaria suojeltavaa
metsäaluetta, mikä on 10,2 prosenttia tasavallan pinta-alasta. Suunnitelluista suojelualueista
poistetaan muun muassa erikoisen arvokkaat Pääjärven ja Mujejärven metsäalueet.
Pääjärven ja Spokoinyi -rauhoitusalueet suunniteltiin kansainvälisen hankkeen mukaan.
Hankkeessa oli mukana Suomen ympäristökeskus. Jos Karjalan aluesuunnittelun korjaukset
hyväksytään, tasavalta menettää matkailukohteita. Monille arvokkaille metsäalueille
tullaan kehittämään teollisuutta. 191011
Petroskolais-joensuulainen yhteistyö tuotti
sanakirjan Käytännön karjalaa
Karjalan Kielen Seura on julkaissut uuden karjalankielisen oppaan Käytännön karjalaa. Petroskoilaisen JELENA
FILIPPOVAN ja joensuulaisen SANNA-RIIKKA KNUUTTILAN kokoama kirja on erittäin tervetullut lisä karjalan kielen
opiskeluun ja kielen elvytykseen, kertoo Karjalan Sanomat. Lukija oppii hauskasti arkipäivän tilanteisiin liittyvää
keskeistä sanastoa ja ilmauksia, lisäksi tutustuu tärkeisiin kielen rakenteisiin. Kirjan avulla pärjää monenlaisissa
tilanteissa karjalankielisten kanssa. Helposti mukana kuljetettava teos on erittäin käyttökelpoinen molemmin puolin
rajaa. Kirjan sanat ja esimerkkilauseet on esitetty kolmella kielellä: suomeksi, karjalaksi ja venäjäksi.
– Alkuperäinen idea oli esittää sanastoa vain karjalan ja suomen kielellä. Sitten päätimme kuitenkin tehdä
kolmikielisen oppaan laajentaakseen lukijakuntaa. Suomalaiset pystyvät oppimaan venäjän kieltä ja Suomeen
tulleet venäläiset karjalaakin, karjalankielisen Oma Mua -lehden toimittaja Jelena Filippova kertoo. 250911
Venäjä varustaa luoteisrajaansa
pelätessään Suomen alkavan
tosissaan vaatia Karjalaa takaisin
Venäjällä ei ole aikeita ryhtyä sotimaan Suomen kanssa tai Euroopan kanssa, mutta yksittäisiä
konflikteja pidetään mahdollisina. Eniten pelätään ihan vakavissaan, että Suomi alkaa vaatia
itselleen Karjalaa. Suomessahan on muutamia typeryksiä, jotka sitä itselleen vaativat.
Näin sanoo venäläinen sotilasasiantuntija PAVEL FELKENHAUER Iltasanomissa 24. syyskuuta.
Lehti esittelee Venäjän puolustuksen painopisteen liukumista kohti Suomen rajaa. Samaan
aikaan Pohjois-Karjalassa ihmetellään, miksi valtiovalta ei anna hetken rauhaa Kontiorannan
varuskunnalle, vaan on vuodesta vuoteen sitä lakkauttamassa.
Jos Venäjä jostakin syystä päättäisi ryhtyä sotilaallisiin toimiin Baltian maitaastaan, Venäjä
pyrkisi sitomaan Suomen puolustusvoimat, että Suomi ei muodostuisi sille uhkaksi sivustalta.
Keinovalikoimaan kuuluisivat tuolloin uhkaaminen, täsmäiskut tai tunkeutuminen Suomen alueelle.
Venäjällä on Suomen rajan tuntumassa kattava ketju tutka-asemia. Luoteisin Venäjä on
varustautunut lisäksi lentotukikohdilla, helikopterirykmenteillä ja moottoroiduilla
jalkaväkiprikaateilla. 240911
YAK-42 vielä ilmassa TU-134 laskeutuu. TU-134 on laskeutunut.
Medvedev vaatii käyttöön länsikoneita,
jos venäläiset itse eivät osaa rakentaa
Venäjän presidentti DIMITRI MEDVEDEV vaatii karsintaa ja venäläisten lentoyhtiöiden suureen
määrään ja konehankintoja lännestä, ellei koneita osata rakentaan kotimaassa. Venäjällä on
on 138 lentoyhtiötä, kertoo Lenta.ru-nettilehti ilmailuviranomaisten tietoihin nojaten. Medvedev
puhui viranomaisille lähellä turmapaikkaa Tunoshnan kylässä aivan Yaroslavlin kaupungin
vieressä. Hänen oli määrä osallistua kaupungissa talousfoorumiin, mutta muutti aikatauluaan
vieraillakseen turmapaikalla Volga-joen rannalla. Kesällä yli 50 ihmistä kuoli kahdessa lento-
onnettomuudessa, joissa olivat mukana Tu-134- ja An-24-koneet. Näitä seurasi monta
pienempää turmaa ennen Yak-42-koneen maahansyöksyä keskiviikkona. 080911
Kiinteistöpomoille potkut Lahdenpohjassa
Karjalan päämies on pidättänyt virantoimituksesta tasavallan valtionomaisuuskomitean puheenjohtajan
Mark Orlovin ja valtion omaisuusvarannon johtajan Vitali Markovin, kertoo Karjalan Sanomat..
Viraltapanon syynä oli Lahdenpohjan keskustassa sijaitsevan kaksikerroksisen tasavallan
omistuksessa olevan kiinteistön myynti. Suomalaisten rakentamassa hyvälaatuisessa rakennuksessa
on toiminut eri vuosina vesihoitola, hotelli ravintoloineen, kaupunginhallitus ja sydäntautisten
lasten parantola. Tasavallan valtionomaisuuskomitea on myynyt sen huutokaupalla
yksityishenkilölle 5,9 miljoonan ruplan edestä eli noin 3000 rpl neliöltä. Markkinahinta voi
kuitenkin olla jopa kymmenkertainen. 080911
Koko Karjalan alueella maastopaloja valvotaan kahdella MI-8 -helikopterilla ja kolmella AN-2 lentokoneella.
Lisäksi on maassa lentokelvottomina kolme kopteria ja viisi lentokonetta. Muutamat Karjalan palokunnat
saivat kesällä kukin neljä uutta paloautoa, mutta Karjalan korpi palaa monesti autoteiden ulottumattomissa.
Karjalan lentovalvonta
perustuu venäläiseen rulettiin
Karjalan valtionlaitos, Luoteinen palontorjunta-asema, on ollut jo kauan retuperällä. Johtajien jatkuva
vaihdos, palkanmaksujen viivästykset ja äärimmäisen huonokuntoinen kalusto ovat aseman arkea.
Henkilökunnassa oletetaan, että asema kalustoineen voi siirtyä yksityiselle Gazavia-yhtiölle.
Palontorjunta-aseman johtajan virkaan on astunut Aleksandr Aleksejev, joka toimi aikaisemmin
Gazavian johtajana, kertoo Karjalan Sanomat.
Ensin Aleksejev on puhunut Karjalan uuden palontorjunta-aseman perustamisesta. Nyt hän
vihjaa siihen, että asemasta tulee Gazavian yksikkö.
Asema halutaan lopettaa taloudellisesti, ainakin siltä tuntuu, lentäjien ammattiliiton puheenjohtaja
Vladimir Artukov olettaa. Ammattiliitto on joutunut kääntymään avun haussa Venäjän valtionduuman
kansanedustajan Boris Kashinin puoleen. ”Karjalan viranomaiset jatkavat tasavallan ilmailun
hävittämistä", sanotaan vetoomuksessa. Tänä kesänä Karjala julistettiin poikkeustilaan monessa
piirissä riehuvien metsäpalojen vuoksi. Syyttäjäviranomaisten mukaan Karjalassa ei onnistuttu
järjestämään sammutustoimia tarvittavalla tavalla. Artukovin mukaan syynä siihen on Luoteisen
palontorjunta-aseman kurja ja kelvoton tilanne. 310811
Jänismäellä avattiin "ABC"
Yritystoiminta kehittyy (heti Niiralan rajanylityspaikan takana) koko ajan. Liikemies Alaksandr
”Sasha” Artemjev avasi vastikään Jänismäellä, vain kilometrin päässä rajapuomista, uuden kahvila-,
ravintola- ja elintarvikekauppakompleksin. Sen toimintakonsepti on lähes sama kuin ABC-asemien
Suomessa. Niinpä kohde on jo saanut suomalaisten suissa nimen Artemjevin ABC. Oikealta nimeltään
se on Jänismäen kahvila. Asiasta kertoi 17.8. Tuula Koponen Karjalan Sanomissa.
Karjalassa lupa ampua
330 karhua ja 986 hirveä
Metsästyskausi on alkanut Karjalassa. Maatalousministeri Tällä kaudella saadaan ampua 330 karhua,
986 hirveä, 140 villisikaa ja rajattomasti teeriä ja metsoja.
Metsästäjien saalis on tavallisesti ollut sallittua pyyntirajaa pienempi. Esimerkiksi viime vuonna metsästäjät
ampuivat vain 112 karhua 320 sallitusta yksilöstä ja vain 632 hirveä 960 sallitusta eläimestä.
Sudenmetsästyksellä ei ole mitään rajoituksia. Viime vuonna ammuttiin 100 ja tänä vuonna 44 sutta.
Susia on sallittu metsästää ympäri vuoden. Ministeriössä halutaan taas maksaa metsästäjille suden
tapporaha, jos budjetista löytyy varoja.
Susien populaatio Karjalassa on 400 yksilöä, mikä ylittää tarvittavan määrän metsien eläinmaailman
tasapainon ylläpitämiseksi. Sudethan saalistavat vanhoja ja heikkoja metsäpetoja, ministeri kertoo.
Metsästyslupa maksaa 400 ruplaa. Isosta riistasta on maksettava erikseen. Karhulupa maksaa 3 000
ruplaa, hirvilupa 1 500 ruplaa ja villisikalupa 450 ruplaa. Yksi euro on noin 42 ruplaa..
Suomen kieli palaa
Petroskoin teatteriin
Karjalan itämerensuomalaiset kielet ja suomalaiset näyttelijät nousevat uudestaan Petroskoin
Kansallisen teatterin tukipilareiksi sen jälkeen, kun teatteria vajaan vuoden luotsanneelle
ARVID ZELANDILLE näytettiin ovea, kertoo Karjalan Sanomat. Zealand palkattiin
tehtäväänsä suomen kielen vastustajien toimesta. Heidän riemunsa loppui
lyhyeen. Suomen-yhteistyö suorastaan romahti Arvid Zelandin aikana. Teemme
kaikkemme, että suomalaisia näyttelijöitä tulisi teatteriin jo syksyllä, Karjalan kulttuuriministeri
JELENA BOGDANOVA lupaa. Ministerin mukaan Kansallinen teatteri on Karjalan kansallinen
erikoisuus ja vähemmistökielet sen valtti.
– Venäjällä riittää venäjänkielisiä teattereita. Suomen- ja karjalankielisten esitysten pitää
Kansallisessa teatterissa olla etualalla. Toivoisin teatterin esiintyvän jonakin päivänä myös
vepsäksi, ministeri linjaa.
- Teatteria ei voi johtaa kaukosäätimellä, Bogdanova piikittelee Pietarissa viihtyvää Zelandia.
Vaikka uusi johtaja - entinen saman teatterin varajohtaja - IRINA SHUMSKAJA on
venäjänkielinen, ovat vähemmistökulttuurit hänelle läheisiä. Teatterin taiteellinen johtaja
tai varajohtaja voi ministeri Bogdanovan mielestä olla kielitaitoinen. Henkilöstöpolitiikassa
on Irina Shumskajalle annettu vapaat kädet ja jotkut päätökset
hän taitaa tehdä jo puolentoista viikon kuluttua, kun näyttelijät palaavat lomilta.
Russian Town -lehden kansikuvassa Irina Shumskaja. 290711
Venäläiset ostavat
Itä-Suomen itselleen tuplahinnoillakin
Perussuomalaisten eteläkarjalainen kansanedustaja REIJO TOSSAVAINEN nuijii venäläiset
Suomen-ostajat maan rakoon Iltasanomissa keskiviikkona 13. heinäkuuta. Venäläiset
maksavat tonttimaasta ja rakennuksista tuplahinnan niiden käypään arvoon nähden.
Varsinaisia rajoituksia ei ole, vaikka Venäjä kieltäytyy myymästä suomalaisille
edes "omaa" Karjalaamme. Meillä on pian kuntia, joista suurimman osan venäläiset omistavat.
Tossavaisen mukaan meillä on tätä vauhtia pian venäläisiä yhdyskuntia, jotka alkavat
vaatia venäläisiä kouluja ja lastentarhoja. Tossavaista harmittaa, kun venäläiset porhaltavat
tänne komeilla mersuilla ja maastureilla, ja käyttäytyvätkin koppavasti.
Lähinnä Joensuuta toimii venäläisessä omistuksessa oleva lomakylä, Ruhkaranta Ilomantsissa.
Sen kymmenistä mökeistä tosin vain muutama on asuinkelpoinen, mutta pitkäänkö sitä
remppaa tekee kun ei kamalia vaadi. 130711
Sortavala ja Lahdenpohja
jälleen pakkasten pelossa
Lahdenpohjan, Karhumäen, Sortavalan ja Suojärven piirit ovat jääneet ilman
lämmöntoimittajaansa. Nyt Karjalan hallitusta ja lämmön kuluttajiakin huolestuttaa se,
mikä yhtiö tulee sen tilalle vai tuleeko mitään. Vuonna 2010 kunnallistalouden markkinoille
tullut Karjalan lämmityslaitos vastasi lämmönhuollosta näissä neljässä
tasavallan piirissä. Tämän vuoden lämmityskauden päätyttyä laitos lopetti toimintansa.
Karjalan varapäämies Juri Kantsher on kieltäytynyt kommentoimasta suuren lämmöntoimittajan
poismenoa kunnallistaloudesta. 070711
Kokeilu: Kalevalassa
suomen kieli valinnaiseksi
Kalevalan (entisen Uhtuan) koululaiset saavat valita ensi vuonna suomen kielen valinnaisena
aineena. Muina vaihtoehtoina ovat karjala ja vepsä. Kokeiluun osallistuvat yhdeksännet ja
yhdennettoista luokat.
Karjalan tasavalta täytti 91 vuotta
Karjalan tasavalta vietti 91. syntymäpaäiväänsä kesäkuun 8. päivänä erilaisin juhlamenoin.
Karjalalle omistettu juhlakokous pidettiin Karjalan musiikkiteatterissa. Musiikkileirille
kokoontui piirien edustajia, sota- ja työveteraaneja, kansalaisjärjestöjen edustajia ja
alueen julkkiksia. Tavoitteeksi asetettiin, että karjalaiset asuvat seitsemän vuoden
kuluttua tasavallassa asutaan Venäjän parhaimpiin kuuluvalla alueella. Tätä ennusti
tasavallan päämies ANDREI NELIDOV.
Karjalassa varaudutaan terrorismin tuloon
Liikenneyhtiöiden kustannukset terrorismin ehkäisemiseen ja torjuntaan moninkertaistuvat tänä
vuonna. Rautatie- ja linja-autoasemien ja satamien on saatava turvallisuuspassi, jonka hinta
vaihtelee 300 tuhannesta 1,5 miljoonaan ruplaan. Lisäksi kesäkuusta alkaen matkustajakuljetuksia
harjoittavien liikennöitsijöiden ajoneuvot pitää varustaa navigointilaitteilla, koska heinäkuun alusta
voimaan astuvien uusien sääntöjen mukaan ilman niitä liikennöitsijöiden toiminta tulee laittomaksi.
– Olemme sopineet lähiliikenteen toimijoiden kanssa, että he hoitavat itse kuluja
turvallisuustoimenpiteisiin ja sitten saavat korvaukset tasavallan
budjetista. Korvaukset auttavat välttymään bussilippujen hintojen nousulta, Karjalan tasavallan
varatalousministeri Lev Shustov korostaa. Ensi kesäkautena Petroskoin lähiliikenteen hinnat säilyvät
entisellään. Korotukset saattavat kohdistua tasavallan budjetista rahoitettaviin laivalippuihin,
mutta nekin ovat pienet eli 15–25 ruplaa.
Petroskoin opiskelijoille suomen kieltä
Suomen kielen opettaja Päivi Karttunen Itä-Suomen koulun lukiosta Joensuusta on pitänyt kielikokeen
keväällä Petroskoin 17. lukiossa jo kolme vuotta. Joensuun ja Petroskoin lukioiden välillä on ollut tiivistä
yhteistyötä, kertoo Karjalan Sanomat..
– Otamme venäläisiä oppilaita lukioon kielikokeen pohjalta. Opiskelu kestää kolme vuotta. Vuosittain
kielikokeeseen on osallistunut 5–10 oppilasta 9. ja 10. luokalta. Valituksi on tullut tavallisesti yksi tai
kaksi oppilasta. Tällä kertaa kielitaitoaan testasi yhdeksän lukiolaista, ja kolme heistä pääsi kokeen
läpi. Kielikoe sisälsi haastattelun, luetun ja kuullun tekstin ymmärtämisen, kielioppitehtävät ja aineen.
Oppilas menestyi kielikokeessa, jos hän teki oikein puolet tehtävistä.
Palkankorotukset ovat
Karjalassakin vain petosta
Budjettialan työntekijäin palkkoja ei ole nostettu moneen vuoteen. Uusi palkkajärjestelmä, jonka Karjalan
hallitus vei päätökseen vastoin työyhteisöjen tahtoa, on saanut aikaan eripuraisuutta sekä
hallintotehtävissä olevien että tavallisten työntekijäin keskuudessa. Todella ammattilaisille ei ole siitä
koitunut minkäänlaista hyötyä. Monen työntekijän ansiot ovat päinvastoin laskeneet.
Tasavallan hallitus on luvannut nostaa 1. heinäkuuta budjettialan työntekijäin palkkoja 6,5 prosentilla.
Käykö lupaus toteen, se nähdään myöhemmin. Eräissä terveydenhoitolaitoksissa työntekijöitä on jo
varoitettu kannustusmaksujen peruuttamisesta. Tasavallan terveydenhoitoalan ammattiliittokomitean
johtajalle Irina Smirnovalle on tullut lukuisia valituksia, joissa alan työntekijät kertovat laitosten johtajien
yrityksistä alentaa heidän palkkojaan. Monissa terveydenhoitolaitoksissa työntekijäin
palkat riippuvat yksistään laitoksen johtajan päätösvallasta.
Suomea taitavat äitiyslomilla -
suomen kieli palasi radioon
Karjalan Radiossa ei tällä hetkellä kuulla suomenkielistä juontoa uutislähetysten yhteydessä, sillä
kansalliskielisestä toimituksesta on moni suomea osaava jäänyt äitiyslomalle. Ongelma on kuitenkin
väliaikainen, sillä vakituinen uutistoimittaja Jekaterina Isakova on palaamassa äitiyslomaltaan takaisin
töihin toukokuun lopussa.
– Ei ole syytä huoleen, sillä varsinaisia uutisia kuullaan kuitenkin niin suomeksi, vepsäksi kuin
karjalaksi. Toimittajamme pystyvät tekemään uutisjuttuja myös suomeksi, vaikkei juontoja ole tällä
hetkellä suomen kielellä, Karjalan television ja radion kansalliskielisen toimituksen johtaja Santeri
Jeremejev sanoo. Vaikka Teleradioyhtiöön kohdistuu taloudellisia paineita, on se silti ainakin toistaiseks
i pystynyt lähettämään toimittajiaan juttukeikoille ympäri Karjalaa. Monissa paikoissa toimittajat ovat
odotettuja vieraita. Toimitukseen ei tule paljoa lukijapalautetta, mutta katsojat kiinnittävät silti
huomiota siihen, jos tuttuja ohjelmia ei näy ruudussa.
Miliisit muuttumassa poliiseiksi,
mutta paljon on kantoja vielä kaskessa
Poliisilaitosta koskeva laki astui voimaan maaliskuun alussa, mutta Karjalassa ei ole vielä näkynyt
ainoatakaan poliisia. Joukkoviestimien toimittajille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Karjalan
sisäasiain ministeri Mihail Zakomaldin sanoi, että ennen kun miliisistä tulee poliisi, jokaisen täytyy
suorittaa ammattipätevyyden testi. Ensimmäisenä testiin joutuu ministeri ja sitten hänen alaisensa.
Toistaiseksi ministeri allekirjoittaa päivittäin 2–5 työerohakemusta. Ministeri sanoi varmuudella,
että vasta silloin, kun lailla turvataan sosiaalitakuut poliiseille, ihmiset ovat motivoituneita uuteen
toimeen. Kunnon palkka ja asunto ovat niitä tekijöitä, jotka tekevät mahdolliseksi uusia laadullisesti
järjestyksen valvojien henkilökunta. Nykyiset ehdot eivät pidä heitä kiinni työssä, he eivät ainakaan
pelkää olla irtisanottu. Tasavallan nykyistä rikostilannetta kuvaavat seuraavat osoittimet. Vuosine
ljänneksen aikana rekisteröitiin 3 700 rikosta eli 4,2 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuosi
sitten.
Viikko ilman rekisteröintiä
nyt mahdollista Venäjällä
Ulkomaalaiset saavat olla Venäjällä ilman rekisteröintiä seitsemän arkipäivää. Aiemmin rekisteröinti
piti tehdä kolmen päivän kuluessa. Ulkomaalaisten rekisteröintiä koskeva lakiuudistus astui voimaan
maaliskuun lopussa. – Päätös on todella tervetullut ja helpottaa liikkumista etenkin lähialueella
huomattavasti. Toivottavasti päätös piristää ja monipuolistaa Karjalan matkailua ja rohkaisee myös
omatoimiseen matkailuun, Suomen Karjalan Kielen Seuran jäsen Timo Munne ennustaa. Rekisteröinnin
voi tehdä maahanmuuttoviranomaisille sekä postitse. Ulkomaalainen voi nykyään rekisteröityä niin
kotiosoitteeseensa kuin myös työpaikalle tai ulkomaalaisia vastaanottavan organisaation osoitteeseen.
– Muutos tuo helpotuksia ulkomaalaisten parissa toimivien matkatoimistojen ja hotellien työskentelyyn.
Aikaisemmin suomalaisille tarjottavat valmismatkat kestivät keskimäärin kolme viisi päivää, nyt ne
voivat pidentyä, petroskoilaisen matkatoimiston johtaja Jelena Bagajeva olettaa.
____________________________________________________________________________________________________
Karjalassa 20 vuotta sitten
Kirjoittaja kuljetti busseilla ja toimi matkanjohtajana 90-luvulla, kun raja avattiin massaturismille 1991. Rajanylitys Niiralassa
oli aluksi kuin kaoottinen pakolaisvirta, jossa jonotettiin pahimmillaan kuusikin tuntia ja päivänkulusta riippuen yön yli.
Ylitystahti oli neljä autoa tunnissa. Siitä oli helppo laskea jonon päähän tullessaan, paljonko on kello kun puomi nousee.
Satojen jonottajien käyttöön oli varattu pari jalaspaskiota. Pullakahvia sai ostaa asuntovaunusta. Yhteys puomilta
Suomen tulliin toimi painonapilla ja mikrofonilla / kaiuttimella. Fyysinen välimatka oli parisataa metriä. Puomin noustessa
jono nytkähti yhden tai kahden auton verran. Suomen tullista oli valtakunnanrajalle toiset parisataa metriä. Rajapuomilta
avautui näkymä naapurin sinivihreään parakkirykelmään ja korkeaan lipputankoon, jonka nokassa lepatti tiskirätin
kokoinen Venäjän lippu. Miksi noin pieni?
- Ei ole kangasta. Pula kankaasta, vastasi koppalakkinen kokardimies.
Kopista koppiin kävi bussinkuljettajan / matkanjohtajan tie. Ryhmäviisumi tuonne yhdessä omien papereiden kanssa,
toinen pyöreiden leimojen keräyspiste 49 metrin päässä rekkapuolella, matkustajat tulliin, auton tarkastus, kaikki
luukut auki, bussin siirto "linjan" toiseen päähän, matkustajien odotus, lastaus ...
Ensimmäinen 16 kilometrin etappi Pälkjärven Puikkolaan oli pujottelua savisilmien lomitse metsäautotiellä. Bussit olivat
ympäriinsä kattoa myöten savessa ja aikaa kului tunti. Päiväseltäänkin siellä jotkut kävivät kääntymässä ...
Vuosikymmenen puoliväliin asti turistiliikenne oli 80-prosenttisesti bussiryhmiä ja loput henkilöautoja. Toisella puoliskolla
osattiin jo suunnistaa ja talon tavat olivat tuttuja. Vain viidennes liikenteestä oli busseja ja loput henkilöautoja. Värtsilän-
Sortavalan tieosuus sai ripeästi asfalttipäällysteen. Se olisi valmistunut vieläkin nopeammin, jos venäläinen osapuoli olisi
maksanut suomalaiselle tienrakentajalle laskunsa ajallaan. Tiestä tuli vuoteen 1993 mennessä suomalaiseen tapaan sileä
baana melkein perille asti. Loppupätkä jäi kuitenkin muhkuroineen kuoppineen venäläisten rakennettavaksi.
Päljärven Yhteishyvä oli suljettu. Vuosikymmenen kuluessa tiilirakennus mureni nopeammin kuin elokuvissa. Pappilan
rakennukset häämöttivät mäen päällä.
Rautakankaan risteyksestä, josta tie haarautuu Pitkärantaan ja Aunukseen sekä Sortavalaan, väylät jäivät entiselleen. "Valtatie"
Sortavalasta Hiitolaan ja Käkisalmeen säilyi hiekkapintaisena ja mutkaisena koko vuosikymmenen. Pietarin valtatielle
päästiin vasta 30 km ennen Viipuria. Sortavalan Rautakankaaöta ajettiin Aunuksen ohella myös Suojärvelle. Ajopinta oli
joskus päällystetty, mutta sitä oli paikattu paikan päälle ja koko päällyste oli paikoin hävinnyt isoina laattoina. Rautatien
alikulut olivat niin nafteja, että alitus onnistui vain valikoimalla tiestä kohdat, joissa bussi vajosi juuri näihin aukkoihin
asfaltissa. GHyvää apua tarjosivat joskus pikkupojat vitosella. Ellei bussi mahtunutkaan, vitonen säästyi mutta bussin
katto saattoi saada kosketuksen. Sellaista ei minulle sattunut.
Busseja vartioimaan löytyi aina porukkaa, vaikkei vartiointia olisi tarvinnutkaan. Kun Piipun Pihan laiturissa oli hotellilaiva,
sen miehistöön kuulunut jäi ilman viisikymppistään. Vartiointipestin aikana pikkupojat rikkoivat yöllä bussin sivuikkunan
varastaakseen bussin lattialle jääneen limsapullon. Lie ollut pettymys, kun limsa paljastui vedeksi. Vaikka auton vuokrannut
LAURI MÖTTÖ ei tapauksesta ollut moksiskaan, firman palkkakuljettaja elämöi kuin sika hirressä.
Asiallisia oltiin myös Konnevedellä Koivurannan Liikenteessä ja Joensuussa Savonlinjassa, mutta Savo-Karjalan Linjassa
monivuotista vuokraajaa kohdeltiin kuin eläintä. Herrat saivat sitten mitä tilasivat. Muille ei jäänyt mitään, koska eivät
tilanneet.
SKL:n ja Savonlinjan busseissa oli yksi pieni mutta merkityksellinen ero. Ensinmainituissa etuoven porras ei vetäytynyt
sisään yhdessä oven kanssa toisin kuin Savonlinjan kalustossa. Joko lienevät viisastuneet. Onhan tässä aikaa ollut, mutta
lähtöeväät olivat pahasti hukassa.
Jaakkiman 1977 poltettu kirkko Lahdenpohjassa oli suosikkikohde. Paikalliset, iäkkäämmät oppaat yrittivät kieltää peruuttamisen
kirkon viereen. Heidän mielestään bussi piti jättää Lahdenpohjan-Sortavalan tien mäennyppylälle bussipysäkille sakotettavaksi.
Lienee ollut käytössä joku yhteinen bisnes miliisin kanssa. Kuljettaja on kuitenkin bussinsa kapteeni, ja tulkkioppaan tehtävänä
on pysytellä kyydissä ja muistaa vuosilukuja.
Kurkijoen kirkko oli vuosia entisöintiä varten pystytettyjen telineiden kätkössä ja toimi teurastamona,
kunnes se paloi elokuun 4. päivän vastaisena yönä 1991. Tai oikeammin se poltettiin. Rakennus oli
syttynyt neljästä nurkasta samaan aikaan. Paloasema oli 200 metrin päässä, mutta palokunta ehti
paikalle vasta kahden tunnin kuluttua syttymisestä.
KUVA OIKEALLA Maatalousoppilaitos, sininen rakennus. Vasemmalla yläkulmassa näkyy israelinjuutalaisen
liikemiesmogulin Mark Koganin restauroima hotelli, joka paloi pari vuotta valmistumisensa jälkeen. Syyksi mainittiin
jäätyneiden vesiputkien sulatus. Rakennusten välissä maatalousoppilaitokselle kuuluva makasiini, johon tapettiin
satoja sotilaita Elisenvaaran sotyatantereilla. Elisenvaaraan on matkaa 15 km. Kogan hallinnoi Laatokan Karjalan
matkailubisnestä. Hän majoitti turistivirrat kesäisin tyhjillään olleisiin sisäoppilaitosten oppilasasuntoloihin mm. Sortavalassa,
Lahdenpohjassa ja Kurkijoella. Kogan kuoli 2010, ja liiketoiminnan jatkajaksi jäi hänen vaimonsa Irina. Kuva on otettu
poltetun kirkon paikalta. Laatokka avautuu kuvista vasemmalle itään. KUVAT MARKKU ROUHIAINEN
E L Ä M Ä N E V Ä I T Ä
NÄIN POLIITIKOT HUIJAAVAT
Monet sosiaalituet eivät koskaan kohtaa saajiaan
Tässä niistä kaksi. Poliitikot itse kehuvat riemusta hyppien aikaansaannoksenaan mm. tuoreinta 100 euron kuukausihuijausta.
Kun työmarkkinatukea korotetaan, se ei koske köyhimpiä, myös toimeentulotuen saajia. Korotus vähennetään täysimääräisenä
sosiaalitoimen myöntämästä toimeentulotuesta. Korotukset menevät siis suoraan kunnille.
Kun sosiaalitoimen puolella sallitaan pienet lisäansiot omaehtoisen toimeentulon parantamiseksi, Kela (Köyhien Elätettävien
Auschwitz) vähentää tulot heti tai jälkikäteen työmarkkinatuesta, jolloin tuensaajan omalla työllään ansaitsemat sentit ja eurot
menevätkin Kelalle!
Kansalaisiin sovellettaessa tekoja sanottaisiin kavalluksiksi. Vallan väärinkäyttäjien toimiessa kavaltajina kyse on esimerkiksi
"perusteettoman tuen takaisinperinnästä". 310112
Ulkomaalaisten ostokset 41 % viime vuotta suuremmat
Joensuun osuus 10 milj. euroa eli
5 % koko maan taxfreekaupasta
Ulkomaalaisten tax free-ostosten arvo nousi tammi-lokakuussa 41 prosenttia suuremmaksi kuin vuosi sitten.
Koko potti on noin 200 miljoonaa euroa. Nousu selittyy vilkkaalla itäkaupalla: venäläisten osuus tax free-myynnistä
oli 88,6 %. Helsingin ja Lappeenrannan yhteenlaskettu osuus kokonaismyynnistä oli 62,1 %. Imatra, Kotka, Joensuu
ja Vantaa olivat seuraavilla sijoilla 4-6 %:n markkinaosuuksilla. Raju kasvu selittyy venäläisten matkailun kasvusta.
Niiralassa raja ylitetään tänä vuonna lähes 1,4 miljoonaa kertaa, kun luku oli viime vuonna miljoonan luokkaa.
Keskussairaala turpoaa turpoamistaan
Milloin paneudutaan pysäköintiongelmiin?
MYÖS LIIKENNEJÄRJESTELYT OVAT KUIN JUOSTEN KUSTUJA
JOENSUU Suomen ensimmäinen keskussairaala Pohjois-Karjalan Joensuussa on toiminut ansiokkaasti jo yli puoli
vuosisataa. Sitä on laajennettu moneen otteeseen ja jälleen on tulossa uusi laajennus, psykiatrinen sairaala. Seudun
edellinen alan laitos Paiholassa myytiin kaupalliseen käyttöön. Potilaiden, päiväkävijöiden ja henkilökunnan sutojen pysäköintitarpeet on unohdettu totaalisesti. Pysäköintitaloon mahtuvat matalat henkilöautot, mutta paikkavuokra
on järjetön. Henkilökuntakin joutuu maksamaan siitä että pääsee työpaikalleen aamuin, päivin, iltaisin ja öin.
Vuonna 2012 ollaan aloittamassa psykiatriatalon rakentaminen. Sille kertyy hintaa 34 milj. euroa. Ensivaiheessa
rakennetaan lasten ja nuorten osastot sekä s sairaalakoulu ja vuoteen 2015 mennessä kakkosvaiheen valmistuttua
siihen sijoittuvat Kontiolahden Paiholan sairaalan toiminnot.
Vielä viimeistelyvaiheessa olevaan G2-taloon päiväkirurgia alkaa siirtyä vuodenvaihteessa ja silmäkeskus sekä
sairaala-apteekki keväällä.
Liikennejärjestelyt ovat kuin Kairon slummialueelta. Ei päätä, ei häntää, Pohjois-Karjalan keskussairaala.
Ovatko nämä kuviot peräisin ehkä jonkun päiväkodin piirustuskilpailusta? Oikealla pysäköintitalo.
Lukijamme kertoo, kuinka 62 minuutin pysäköinti maksoi hänelle kolmen tunnin pysäköintimaksun. Hän kirjautui PKKS:n
P-taloon klo 09:59 ja kävi sovitulla vastaanotolla, joka tietenkin oli myöhässä. Kolmen vartin jälkeen vastaanotto kesti muutaman
minuutin ja maksoi 30 €. P-talon lähtökuittaus kirjautui klo 11:01. Maksu perittiin ei vain ALKAVALTA TÄYDELTÄ TUNNILTA
vaan myös PÄÄTTYVÄLTÄ TÄYDELTÄ TUNNILTA! Yhteensä siis kolmelta tunnilta eli 180 minuutilta. Joensuun kaupungin
kuluttajaneuvoja ei varmasti ymmärrä sanoa tästä mitään ja Helsingin valtakunnallisille kuluttajansuojelijoille asia ei
todennäköisesti kuulu lainkaan.
Törkeää jälkimarkkinointia, Ford!
Yhdeksänkymmentäkuvun Ford Transiteja on liikenteessä yhä kymmeniätuhansia. Vielä vuosi sitten autoon sai
piirimyyjän hyllystä lämmityslaitteen puhaltimen katkaisiijan viidelläkympillä. Tänä vuonna tilanne on toinen.
Hintaa on korotettu kolmanneksella 66 euroon, mutta tuotetta ei ole saatavana tällä planeetalla, ei ainakaan meidän pallonpuoliskollamme. EH-Auto Oy ilmoittaa, että heillä on ollut tilauksessa kaksi katkaisijaa syyskuulta asti, mutta
valmistaja ei osaa sanoa, milloin tilaukset voidaan toimittaa. Varaosat ovat ns. jälkitoimituksessa. Tosin tiedonkin hankkimiseen kului puolet arkiviikosta. On siis otettava käyttöön vanha konsti, joka on parempi kuin pussillinen
uusia Fordeja. ON /OFF -kytkin.Siinä joutuu luopumaan ykkös- ja kakkostehosta, mutta elämähän on nykyään sekin kaksivaiheista, täysillä tai ei lainkaan.
___________________________________________________________________________________________________

P-kerroksista ylempi on hukkainvestointi. Kuva on otettu talvella 2012 arkipäivänä. Käynti myymälään johtavalle
liukumatolle takaseinällä ikkunarivin ja punaruskean pilarin välissä näkyvästä sinertävästä oviaukosta. Kuvauspisteestä
myymälätasolle tarvitaan kallista aikaa 3 minuuttia 30 sekuntia liukumatolla ja 2 minuuttia kävellen, yhteensä viisi
minuuttia 30 sekuntia. Ja sama takaisin ostoskärryä ohjaillen. Uskomattoman monet asiakkaat valitsevat tähän
tarvitsemansa 11 minuuttia juuri elämänsä kiireisimmistä minuuteista! Tarvittava aika lähes puolittuu aöatasolta,
jolloin kiireisimmän ajankohdan valinta on jo harkittua hölmöyttä eli todellisuudessa huuhaata.
Kesällä 2011 rakennettiin kolme vuotta lähes tyhjillään ollut P-alue kokonaan uudelleen.
Investointi kannatti. Tulevana keväänä viimeisteltävään alueeseen sijoitettiin uusina palvelupisteinä
pysäkkialue busseille ja vinoparkki karavaanareille, Suomen Tiepalvelumiesliitto ry:n Pohjois-Karjalan
tiepalvelupiirin esityksestä. Tosin niiden sijainti heikkeni piirustuslaudalla.
Sähköinen liukumatto on
kävelyä nopeampi vaihtoehto
Huhtikuussa 2008 valmistuneet laajennus- ja saneeraustyöt tekivät Joensuun Prismasta maan suurimman.
Kahden hehtaarin suuruiseen kauppaliikkeeseen mahtuu kerrallaan jopa 4 000 asiakasta. Tavoitteena oli
asiakasmäärän kasvattaminen 15 prosentilla. Vuonna 2007 Prismassa kävi 1,2 miljoonaa asiakasta.
Venäläisten osuus oli tuolloin kahden prosentin tasolla, mutta se moninkertaistui vuoteen 2012 tultaessa.
Joensuun Prisman erikoisuus on liiketilan päälle rakennetut kaksi pysäköintitasoa. Silloinen kiinteistöpäällikkö
myönsi, että idea oli hänen. Tontille maantasoon olisi saatu mahtumaan vain runsaat 800 autopaikkaa, kun
tarvittiin 1600 paikkaa. Sanottiin, että laajennuksen alle olisi voitu sijoittaa vain 400 paikan autoparkki, mutta
tarvittiin vielä toiset 400. Maan sisään ei voitu rakentaa kahta autokerrosta, Vatassa oli kolmen metrin
kuivakuorikerros ja sen alla 25 metriä löysää silttiä. Päädyttiin kahteen myymälätilojen päälle rakennettavaan pysäköintikerrokseen eikä esim. yhteen kerrokseen ala- ja yläpuolelle.
Laajennuksen jäykistys oli hoidettava kokonaan pilareiden varaan, Oli sovitettava toisiinsa autokerrosten ja
myymälän pilarit ja myymälätilan kaluston sijoittelu. Koko mammuttilaajennus rakennettiin 900 paalun päälle.
Pilarit ovat pääosin kolmen kerroksen korkuisia. Jokainen painaa yli 10 tonnia.
Varsin pian todettiin, että laajennuksen ulkopysäköintialue oli huonosti suunniteltu. Autoilevat asiakkaat eivät
koskaan ottaneet sitä omakseen. Ruuturivit olivat siellä sun täällä ja ajokäytävätkään eivät noudattaneet
mikään logiikkaa. Pian todettiin myös se, että ylin pysäköintikerros oli hukkainvestointi. Katetun pysäköintitilan
käyttöaste oli parhaimmillaan 30 %. Maatason otäinen parkkialue pysyi lähes tyhjillään. Silti jouluruuhkan aikaan kului
asiakkailta pahimmillaan kolmatta tuntia päästä katetusta parkista valtatien valoihin, jotka yksin ja diktatuurisesti
määräsivät liikenteen tahdin sisään ja ulos.
Niinpä jo vuonna 2011 päädyttiin rakentamaan uusi ajoyhteys Teollisuuskadulta Prisman nurkalle ja edelleen
Voimatielle. Laajennusosan parkista tehtiin järkevä, tehokas ja selkeä. Asiakkaat ottivat sen heti omakseen - ainakin
pohjoisen puolikkaan. Mutta katettuihin kerroksiin tälläkään uudistuksella ei ollut mitään vaikutusta. Käyttöaste on parikymmentä prosenttia eli viikonpäivästä riippuen 100-250 autoa.
Ylin autokansi on tyhjänpantti. Asiakaskyselyjen mukaan siihen on useita syitä. Yhteys myymälän liukuportaikkoon on
nurkassa eikä keskemmällä. Ajoramppi olisi pitänyt sijoittaa pohjois- eikä etelänurkkaan, tai molempiin. Ajoluiskan yläpään toteuttaminen väljemmäksi ei pelottaisi "arkoja" kuljettajia. Tilaa oni, mutta sitä ei hyödynnetty, Sähköinen liukumatto kuljettaa liian hitaasti. Hitaus on näennäistä. Tosiasiassa maton käyttö vie vähemmän aikaa kuin kävely maatasolla.
MITTASIMME
AJAN KULUMISEN
Toisaalta voidaan esittää ydinkysymys. Mikä tai kuka on määrittänyt kiireen? Kuinka se voi aina osua juuri siihen
päivänkohtaan, kun ollaan ostoksilla? Kyllä kiire on täysin teennäinen tunnetila. Sehän loppuukin aina samalla hetkellä
kun ostokset on pakattu autoon ja kuljettaja nostaa kytkimen!
Sirmakka mittasi. Ylimmän autotason liukumaton alun ja myymälätason liukumaton lopun välinen edestakainen
kulkuaika on 6 minuuttia 56 sekuntia. Lisäetuna on se, että ostoskärrejä ei tarvitse työntää. Kassalta hallin keskivaiheilta
mitattuna kärrejä työntäen samat 416 sekuntia kuluvat keskimääräiseen matkaan maantasolla olevalta autolta takaisin
autolle ja kärrin palauttamiseen. Lisäetuna tulee kokoaikainen kävely ja kärrin työntäminen.
Juoksemallakin aikaa säästyy vain marginaalisesti. Siinäpä se. Se säästö onkin valtaisa, juoksijan kohdalle juuri
silloin kuluvat elämänsä kiireisimmät sekunnit. Alemman P-tason käyttö verrattuna maapysäköintiin on kirkkasti
nopeampi ja helpompi, Reippaasti kävellen matka etenee 100 metriä minuutissa, kärriä reippaasti työntäen vain
50 metriä minuutissa. Kassarivin kohdalta matkaa P-alueen keskivaiheille on 2-3 minuutin matka + kärrin palautus.
Kannattaa siis aina juosta kärrien kanssa. Siinä säästää useita elämäsi kiireisimpiä sekuntteja. 170112 210112
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
_____________________________________________________________________________________________